Eurooppa
Eurooppa
Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, voiko Eurooppaa ylipäätään kutsua mantereeksi.
Tarkkaan ottaen Eurooppa on vain Aasian niemimaa, ja käsitys Euroopasta itsenäisenä maanosana riippuu pikemminkin kulttuurista ja perinteestä kuin tiukan maantieteellisistä perusteista. Samasta syystä Euroopan ja Aasian välillä ei ole kiinteää, loogista rajaa. Useimmat vetävät sen Uralvuoristoon ja läpi Bosporinsalmen, siten että vain pieni osa Turkkia kuuluu Eurooppaan. Samanlainen hämmennys koskee Grönlantia, joka on poliittisesti osa Eurooppaa, mutta puhtaan maantieteellisesti osa Pohjois-Amerikkaa.
Tarkkaan ottaen Eurooppa on vain Aasian niemimaa, ja käsitys Euroopasta itsenäisenä maanosana perustuu pikemminkin kulttuuriin ja perinteisiin kuin tiukan maantieteellisiin periaatteisiin. Samasta syystä Euroopan ja Aasian välillä ei ole kiinteää, loogista rajaa. Useimmat vetävät sen Uralvuoristoon ja alas Bosporinsalmeen, siten että vain pieni osa Turkkia kuuluu Eurooppaan. Samanlainen hämmennys koskee Grönlantia, joka on poliittisesti osa Eurooppaa, mutta puhtaan maantieteellisesti osa Pohjois-Amerikkaa.
Maantiede
Maantieteellisesti Euroopan – tai Aasian niemimaan – voi sanoa muistuttavan rullalautaramppia: pohjoisimmissa ja eteläisimmissä osissa on vuoristoa, keskellä suuri, hedelmällinen tasanko. Yleinen käsitys Euroopasta luonnoltaan ja maisemiltaan tasaisen tylsänä maanosana ei ole täysin oikeutettu. Esimerkiksi nopea silmäys Pohjois-Eurooppaan karttapallolla paljastaa saman tien, että alueen leveyspiireihin nähden leuto ilmasto on varsin poikkeuksellinen ilmiö. Euroopassa on lisäksi useita tulivuoria – Islannissa ja Italiassa – sekä jäätiköitä Sveitsin Alpeilla, Islannissa ja tietysti Grönlannissa. Lisätään listaan vielä Norjan vuonot, jotka leikkaavat jyrkkää tunturiseinämää ja ovat maailman pisimpiä ja syvimpiä. Euroopan pinta-alasta 90 % on ollut metsän peitossa, mutta suurin osa luonnonmetsistä on jo kauan sitten joutunut tekemään tilaa maanviljelylle ja laidunkarjalle. Laajalle levinnyt maatalous on vaikuttanut paljon Euroopan eläimistöön, ja sellaiset lajit kuten jääkarhu, susi ja ruskea karhu ovat lähes sukupuuton partaalla.
Historia
Ihmisen yritteliäisyydellä ei ole ollut pelkästään negatiivisia vaikutuksia. Eurooppa oli nimittäin paikka, jossa demokratia sai alkunsa: antiikin kreikkalainen kulttuuri loisti politiikan ja filosofian saralla ja muinaisilta roomalaisilta valtaosa maailmasta on omaksunut ajatukset oikeuslaitoksesta ja yhteiskuntajärjestyksestä. Euroopan historiaan kuuluu toki myös vähemmän miellyttäviä pyrkimyksiä, kuten ristiretket ja lähetystyön varjopuolet.
Ennen lähetystyöhön ryhtymistä piti maailma tietysti löytää. Löytöretkibuumi alkoi 1400-luvulla. Valtaosasta Euroopan valtioita tuli siirtomaavaltoja, jotka hyötyivät suuresti tuottavasta kauppasuhteesta. Myöhempää historiaa leimaavat maailmansodat ja uudet jäsenet eurooppalaisessa perheessä Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden itsenäistyttyä.
Matkalla Euroopassa
Euroopan maat pystyvät tyydyttämään useimpien lomalaisten seikkailutarpeen. Esimerkiksi Pohjois-Eurooppa on täydellinen paikka erilaisten luontoelämysten kokemiseen. Etelä-Euroopassa odottavat ainutlaatuiset kulttuuri- ja rantalomakohteet, ja Itä-Euroopan laajat metsät ja leveät joet kutsuvat jokiristeilylle. Ei ole tarpeen matkustaa kaukaisiin kohteisiin kokeakseen jotakin ainutlaatuista. Sen huomaa, kun seisoo kasvotusten nitisevän jäätikön kanssa Grönlannissa tai hengittää Alhambran linnan rauhallista tunnelmaa Andalusiassa.
Lue myös suosituksistamme: 10 Euroopan matkakohdetta, joista et tiennyt unelmoivasi
