Kosovo on suhteellisen pieni ja vuoristoisella alueella sijaitseva maa Balkanin sydämessä, ja sen sijainti on tehnyt siitä dramaattisen sotatantereen vuosisatojen ajan. Maa rajautuu entisen Jugoslavian tasavaltoihin Serbiaan ja Montenegroon, ja kauniit Sharr-vuoret etelässä muodostavat luonnollisen rajan naapurimaihin Albaniaan ja Pohjois-Makedoniaan. Useat alueet Kosovossa on nimetty upeiksi kansallispuistoiksi, joissa on runsaasti kasvi-, lintu- ja eläinlajistoa.
1200-luvulla Kosovo oli keskuksena kristillisessä ortodoksisessa serbialaisessa valtakunnassa. Mustarastaspellon taistelun jälkeen vuonna 1389 osmanit saivat hallinnan alueesta, ja tästä alkoi katkera etninen ja uskonnollinen konflikti, joka on vaikuttanut alueeseen tähän päivään asti.
Osmanien valtakunnan hajottua Kosovo valloitettiin vuonna 1912 Serbialle, ja siitä lähtien kosovolaiset albaanit ovat pitäneet serbejä sortajina. Toisen maailmansodan jälkeen Kosovo pysyi osana Serbiaa ja kuului Titon Jugoslaviaan. Kitka serbien ja etnisten albaanien välillä johti vuonna 1974 siihen, että Kosovo sai jonkinlaisen itsehallinnon, mutta ei itsenäisen valtion asemaa.
Vuonna 1989 Serbia lakkautti Kosovon itsehallinnon, ja kapina serbialaista hallintoa vastaan alkoi voimistua. 1990-luvun lopulla syntyi aseellinen konflikti kosovo-albaanien kapinallisarmeijan ja serbien välillä, ja serbialainen armeija aloitti laajan etnisen puhdistuksen, jossa miljoona albaania pakeni naapurimaihin.
Rauhanneuvottelut epäonnistuivat, ja Kosovo-provinssi joutui YK:n hallintaan. YK yritti saada serbit ja kosovo-albaanit sopimaan Kosovon tulevasta asemasta, mutta se ei onnistunut, ja vuonna 2008 Kosovon parlamentti hyväksyi, että Kosovo oli nyt itsenäinen valtio.
Serbia ei ole yhdessä muiden valtioiden, mukaan lukien viiden EU-maan Kyproksen, Kreikan, Romanian, Slovakian ja Espanjan, kanssa, vieläkään tunnustanut sitä.
Pristina on pieni ja helposti hahmotettava kaupunki, joka muuttui entisestä jugoslavialaisesta provinssikaupungista uuden kansakunnan pääkaupungiksi. Yli 10 % maan väestöstä asuu tässä kaupungissa, joka on täynnä pieniä moskeijoja ja taloja osmanien ajalta sekoitettuna jugoslavialaiseen betonirakentamiseen sodanjälkeiseltä ajalta sekä moderneihin ostoskeskuksiin ja korkeisiin rakennuksiin. Kaupunki saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa hieman rappeutuneelta ja rumalta, mutta se on nopeassa kehityksessä ja vaikuttaa täynnä optimismia ja mahdollisuuksia huolimatta huonosta infrastruktuurista ja sekavasta kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista.
Kaupungin sydämessä sijaitsee kävelykatu Nëna Terezë, jossa kahvilat ovat peräkkäin ja hieman hienommat kaupat ovat kotonaan. Vanhassa kaupungissa voi löytää mielenkiintoisia todisteita osmanien vaikutuksesta muodossa pieniä moskeijoita, korkeita hoikkia minareetteja ja ennen kaikkea kiireistä, elinvoimaista basaaria keskellä.
Pristinalla on joitakin mielenkiintoisia ja merkittäviä museoita ja pyhiä rakennuksia, mutta monille kaupungissa vieraileville sen tunnelma, kansanelämä ja ilmapiiri ovat yhtä suuri vetonaula kuin klassiset turistikohdevierailut.
Lounaaseen Pristinasta sijaitsee historiallinen kaupunki Prizren - jota jotkut kutsuvat myös Kosovon helmeksi. Kaupunki sijaitsee kauniisti rinteillä Shar-vuorien juurella ja oli aikaisemmin osmanien hallinnassa sekä tärkeä kauppakaupunki monikulttuurisella alueella Kosovossa.
Kaupunkia ei tuhottu sodan aikana, joten se voi edelleen tarjota mutkittelevia katuja ja kauniita vuosisatoja vanhoja moskeijoita, siltoja ja turkkilaisia kylpylöitä. Prizrenissa ja sen ympäröivissä vuoristoissa asuu sekä kosovo-albaaneja, kosovo-serbejä että useita paikallisia vähemmistöjä.