Antarktis
Antarktiksen maantiede
Antarktis on maailman viidenneksi suurin manner, noin kaksi kertaa Australian kokoinen. Maisemaa hallitsevat jää ja lumi, joita riittää niin kauas kuin silmä ja mielikuvitus kantaa. Vain 2 % Antarktiksen pinta-alasta on vapaata jäästä. Talvisin manteren rannikoille muodostuu jopa kolmemetrinen jääkerros, ja kesäisin sitä ympäröi ahtojää. Sisämaata peittää 2 km paksu jääkerros. Se on muodostunut lumesta, joka on painunut massiiviseksi jäämassaksi miljoonien vuosien aikana. Jäästä lohkeaa säännöllisesti valtavia jäävuoria, jotka verrattuna pohjoisen napaseudun jäävuoriin ovat litteitä, mutta voivat olla jopa 150 km pitkiä. Täältä löytyy luonnollisesti maailman suurin jäätikkö: jättimäinen Lambertin jäätikkö on 60 km leveä, yli 400 km pitkä ja 2,5 km paksu. Etelämanteren suurin geologinen mysteeri on sen lämpimät järvet, jotka piilottelevat paksun jääpeitteen alla. Joissakin järvissä vesi on pinnasta mitattuna 4-asteista ja makeaa, mutta alempana 26-asteista ja suolaista.
Antarktiksen eläimet ja ilmasto
Meressä Etelämantereen ympärillä kasvaa runsaasti planktonia ja sitä riittää ravinnoksi pienille eliöille ja merenpohjan kasveille, kaloille ja nisäkkäille sekä linnuille, jotka tulevat kesäisin poikimaan alueelle. Yksi Etelämantereen planktonista erityisesti pitävistä linnuista on lapintiira, joka poikii Pohjoisnavan ympäristössä, mutta matkaa koko planeetan poikki, navalta navalle, ahmiakseen planktonia kesän saapuessa eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämantereella elää eläimiä ja lintuja, mutta kasveista siellä viihtyvät vain sitkeimmät. Lähinnä sammalet ja jäkälät täplittävät rannikkoa lyhyen kesän aikana. Antarktiksen ilmasto on kylmempi kuin Arktiksen, ja myrskyt ovat yleisempiä. Yli 100 m/s puhaltava tuuli ei ole harvinaisuus. Ilmaston ankaruus huipentuu talvisin, jolloin ei ole hyvä aika matkustaa alueelle. Kaikkialla vallitseva pimeys katkeaa päivän aikana vain hetkeksi, ja kylmyys on niin ankara, että keitetty vesi muuttuu silmänräpäyksessä jääksi ja lumeksi kun se heitetään ilmaan. Kesäaika marraskuusta helmikuuhun on erittäin kaunis: aurinko paistaa lähes vuorokauden ympäri heijastuen jään pinnasta, ja linnut, pingviinit, hylkeet ja valaat ovat aktiivisimmillaan. Rannikolla lämpötila on lämpimimpinä kuukausina lähellä nollaa, kylmimpinä -20 asteen paikkeilla.
Antarktiksen haasteet
Kaukana etelässä sijaitsevan alueen tutkimus pääsi kunnolla vauhtiin, kun James Cook 1770-luvulla purjehti ensimmäisenä Etelämanteren ympäri. Ensimmäisen tutkimusmatkan manterelle tekivät norjalaiset Leonard Kristensenin johdolla vuonna 1895. Toinen norjalainen, Roald Amundsen, matkusti kaksi ja puoli kuukautta koiravaljakolla rannikolta mantereen keskiosaan ja pääsi ensimmäisenä ihmisenä etelänavalle vuonna 1911. Australia, Ranska, Uusi-Seelanti, Chile, Iso-Britannia, Argentiina ja Norja ovat jakaneet Etelämanteren ja sen läheisyydessä olevat saaret keskenään sektoreittain, mutta ne eivät kuulu virallisesti yhdenkään valtion alueisiin. Edellä mainitut seitsemän valtiota saavat käyttää Antarktista vain rauhanomaista tieteellistä tutkimusta varten, kaikki sotilaalliset tarkoitukset on kielletty. Noin 5 000 tutkijaa useista eri maista asuu vuosittain rannikon ja etelänavan tutkimusasemilla.
Matkustaminen Antarktiksella
Antarktis on maailman villi manner. Luonto, eläimet, ilmasto ja kauneus ylittävät kaiken, mitä ihminen on osannut kuvitella. Useimmat Antarktikselle matkustavat kysyvät pian saapumisensa jälkeen: ”Olenko vielä Maan päällä vai olenko saapunut toiselle planeetalle?”. Valtava Etelämanner on yhä kaukainen unelma, mutta unelma on tullut hieman lähemmäksi, kun käytössä on jäävahvistetut risteilyalukset ja tukevat kumiveneet, joilla pääsee kätevästi maihin tai vaikeakulkuisiin paikkoihin ja lähelle eläimiä ja lintuja. Useimmat Antarktiksen-risteilyt alkavat Etelä-Amerikan eteläkärjestä, kulkevat läpi myrskyisän Drakensalmen ja risteilevät Etelämanteren saaristossa. Antarktiksella odottaa loma suurten merieläinten ja lintujen parissa. Hetula- ja ryhävalaat syövät krillejä ahtojäiden ympärillä, hylkeet nousevat maihin synnyttämään, merileopardit ja miekkavalaat etsivät saalista vedessä ja tuhannet pingviinit käyttäytyvät lähes ihmisten tavoin lastentarhoineen ja uintiharjoituksineen. Linnut – mm. jättiläisalbatrossit, kuningasalbatrossit, isokihut, keltatuppinokat, lapintiirat ja myrskykeijut – rakentavat pesiään kaikkialle, missä vain on tilaa. Ympärillä on jäävuoria, jäälauttoja, jyrkkiä vuoria, ja kirkas auringonvalo heijastuu jäätiköistä.
Albatrosin risteilyillä Antarktikseen matkustamme yhdellä omista tutkimusaluksistamme. Voit lukea lisää siitä, mitä tarkoittaa olla mukana Albatrosin tutkimusmatkaristeilyllä täällä: Mikä on Albatrosin tutkimusmatkaristeily?
