Japani
Matkat kohteeseen Japani
Japanissa on sekä ikivanhoja perinteitä että karaoke-baarien täyttämiä vilkkaita katuja. Kaduilla näkee teini-ikäisiä pukeutuneina mitä mielikuvituksellisempiin asuihin. Modernin elämäntyylin ohella elävät yhä perinteet, jotka näkyvät kimonoiden, temppeleiden ja teeseremonioiden muodossa. Kaikkialla Japanissa kohtaa suuria vastakohtia maan ikivanhan kulttuurin ja futurististen suurkaupunkien välillä.
Väkiluku
122,6 milj.
Pääkaupunki
Tokio
Kieli
Japani
Japani
Japanin maantiede
Japanin keisarikunnan asukasluku on yli 126 miljoonaa. Maa koostuu Hokkaidon, Honshun, Shikokun ja Kyushun pääsaarista ja noin 3 000 pienemmästä saaresta. Yhdessä kaikki saaret muodostavat 2 000 kilometriä pitkän kaaren, joka erottaa Tyynen valtameren Japanin merestä. Sen lähimmät naapurimaat ovat Kiina, Korea ja Venäjä. Japani on vuoristoinen maa – vuorten huiput kohoavat jopa yli 3 000 metrin korkeuteen. Korkein vuori on pyhä ja kaunis, 3 776 metriä korkea Fujiyama, joka sijaitsee Honshun pääsaaren länsipuolella. Japanilaisten vuorten välissä virtaa lukemattomia jokia, jotka muodostavat syviä järviä ennen kuin ne laskeutuvat mereen. Kaikki tasaiset alueet ovat kaupunkien peittämiä – erityisesti kapeat tasangot Tyynenmeren rannikolla, joilla Japanin monet suurkaupungit sijaitsevat. Japanissa on erittäin vaikeaa löytää koskematonta luontoa, sillä maan monet miljoonat ihmiset ovat levittäytyneet joka puolelle. On noustava korkealle vuorille löytääkseen maiseman, johon ihmisen jälki ei ole ulottunut. Väestönkasvu on ollut vakava ongelma koko 1900-luvun ajan, ja tilanpuutetta on pyritty lievittämään muuttoliikkeen, valloitusten, vapaan abortin ja perhesuunnittelukampanjoiden avulla.
Japanin ilmasto ja eläimistö
Japanissa on lauhkea ilmasto pohjoisessa ja subtrooppinen ilmasto etelässä. Kesämonsuuni tuo lämpimiä, kosteita tuulia ja 21-26 °C lämpötilan suurimpaan osaan maata. Kevät on suosituin matkustusajankohta. Kun on kerran kokenut tuulen muuttavan kirsikkapuiden kukat vaaleanpunaiseksi lumisateeksi, on helppo ymmärtää miksi. Japanin syksy on värikäs ja yleensä miellyttävän lämmin. Ilmasto ei tarjoa kuitenkaan vain sinisiä taivaita ja kauniita luonnonilmiöitä. Japanissa on yli 1 000 maanjäristystä vuosittain, ja siellä on noin 200 aktiivista tai sammunutta tulivuorta, jotka muodostavat monia kuumia lähteitä maan sisällä. Eläin, jonka todennäköisimmin tapaat Japanissa, on homo sapiens, mutta Japanin vuorilla ja vuoristojokien varsilla elää yhä myös apinoita, karhuja, villisikoja, peuroja ja jopa 1,5 metrin pituisia japaninjättisalamantereita.
Japanin historia
Japanissa on ollut asutusta tuhansia vuosia. Ainujen alkuperäisväestön syrjäyttivät mongolit, jotka perustivat japanilaisen valtakunnan. Alkuperäinen uskonto oli shintolaisuus, joka palvoo sekä luontoa että keisaria jumalallisena ilmestyksenä. 500-luvulla buddhalaisuus rantautui maahan ja sekoittui shintolaisuuteen. Tähän uskontojen yhdistelmään useimmat japanilaiset nykyään uskovat. Seuraavina vuosisatoina Japani oli erilaisten keisarien, keskenään riitelevien sukujen sekä monimutkaisten feodaalijärjestelmien, kuten daimioiden, samuraiden ja shogunien, myllerryskenttä. 1500-luvulta lähtien eurooppalaiset alkoivat käydä kauppaa japanilaisten kanssa, ja lähetyssaarnaajat levittivät kristinuskoa. Lopulta lähetystyöhön ei enää suhtauduttu suopeasti ja Japani eristäytyi lähes kokonaan muusta maailmasta. Se ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Toisen maailmansodan alkuvaiheilla Japanin saaret kävivät liian pieniksi, ja maa valloitti Ranskan Indokiinan, Thaimaan, Indonesian, Filippiinit ja useita Tyynenmeren saaria. Pian tämän jälkeen tapahtunut yllätyshyökkäys Pearl Harboriin toi Yhdysvallat mukaan sotaan. Elokuussa 1945 Japanin sodankäynti kuitenkin päättyi äkillisesti Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien myötä.
Nykypäivän Japanissa liiketoiminta kukoistaa. Japani on maailman suurin autonvalmistaja, maailman toiseksi suurin laivanrakentaja sekä ehdoton johtaja elektroniikan ja teknologian alalla. Toisin kuin useimmissa muissa Aasian maissa, vain 5 % väestöstä harjoittaa maataloutta. Riisiä kuitenkin tuotetaan paljon – tarvitaanhan sitä sushiin.
