Latvia on Baltian toiseksi suurin maa. Täällä kohtaat valtavia metsiä, pitkiä rantoja ja vehreitä maisemia, jotka kesäisin täyttyvät lukuisista haikaroista. Täällä on linnojen raunioita keskiaikaisella tunnelmalla ja kaupunkeja, jotka sekä loistavat että näyttävät köyhyyden merkkejä. Latviassa koet jännittävän kulttuurikohtaamisen idän ja lännen sekä Pohjolan ja Keski-Euroopan välillä.
Latvia koostuu pääosin alavasta maastosta moreenikumpuineen. Kumpujen välissä on paljon kosteikkoja. Daugava-joki jakaa maan kahtia. Länteen päin on kumpuileva Kurlannin niemimaa (Kurzeme) ja pohjoisessa on kumpuileva Liivinmaa (Vidzeme). Latvialla on 500 kilometriä pitkä rannikko leveine rantoineen ja dyynialueineen. Maan pinta-alasta 40 % on metsien peitossa. Latvian metsätalous on suhteellisen mekanisoitua, ja puutuotteet ovat tärkeä vientituote.
Ennen kuin Latvia itsenäistyi vuonna 1918, eri valtiot, ritarijärjestykset ja herttuakunnat hallitsivat tätä aluetta. Saksan ja Neuvostoliiton niin kutsutussa hyökkäämättömyyssopimuksessa vuonna 1939 maat jakoivat salaisessa lisäpöytäkirjassa suurimman osan Itä-Euroopasta, ja Latvia joutui yhdessä Viron ja Liettuan kanssa Neuvostoliiton etupiiriin. Vuonna 1941 Latviaan hyökkäsi natsi-Saksa, ja sodan jälkeen Neuvostoliiton joukot palasivat ja ottivat maan hallintaansa aina 21. elokuuta 1991 asti, jolloin maa vihdoin itsenäistyi. Se tapahtui dramaattisten tapahtumien jälkeen Riikassa, jolloin koko maan asukkaat auttoivat rakentamaan barrikadeja peläten Neuvostoliiton sotilaiden hyökkäystä. Nykyään Latvia on osa EU:ta, NATO:a ja monia muita eurooppalaisia yhteyksiä. Suhteet Venäjään eivät ole parhaat mahdolliset, ja Ukrainan konflikti on tehnyt latvialaiset jälleen hermostuneiksi.
Riika on Baltian suurin kaupunki noin miljoonalla asukkaallaan. Se on vilkas suurkaupunki suurine kontrasteineen vanhan ja uuden välillä, kauniisti restauroitujen rakennusten ja rappeutuvien slummialueiden välillä. Kaupungilla on upea keskusta leveine bulevardeineen, suurine puistoalueineen ja pitkine ostoskatuineen. Vapaudenmuistomerkki hallitsee Riian keskustaa ja on tärkeä osa latvialaisten kansallistunnetta. Se oli 1980-luvulla keskipiste mielenosoituksille Neuvostoliiton sortovaltaa vastaan.
Kaupunki sijaitsee Daugava-joen molemmilla rannoilla, ja vanha keskiaikainen kaupunginosa sijaitsee joen itärannalla. Vanhan kaupunginosan ulkopuolella löytyvät jugend-tyyliset rakennukset. Vanhan kaupunginosan ulkopuolella ovat alueet, joilla sijaitsevat vaikuttavat ja rikkaasti koristellut jugend-tyyliset rakennukset, joista kaupunki on niin tunnettu. Albertinkadulla (Alberta iela) on runsaasti kauniita jugend-tyylisiä taloja kuin helminauha.