Ruotsi
Matkat kohteeseen Ruotsi
Syvien metsien, idyllisten saaristojen, tunnelmallisten kylien ja tärkeiden hiatoriallisten tapahtumapaikkojen länsinaapurissamme riittää paljon koettavaa. Ruotsia ympäröi lännessä Norja ja idässä Suomi. Lisäksi Ruotsi on tunnetusti yhteydessä Tanskaan Öresundin sillan kautta. Sen 450 295 neliökilometrin pinta-alasta 407 311 km² on maata, mikä tekee siitä EU:n kolmanneksi suurimman valtion. Noin 10,3 miljoonan asukkaan Ruotsi on melko harvaan asuttu, sillä väestötiheys on 25,5 asukasta neliökilometriä kohden (huhtikuu 2021).
Väkiluku
10,6 milj.
Pääkaupunki
Tukholma
Kieli
Ruotsi
Ruotsi
Luonto
Ruotsin maastolle luonteenomaista on peruskallio, joka on lähellä maanpintaa suurimmassa osassa maata. Ilmasto on leuto suuressa osassa maata sen lehti- ja havumetsävyöhykkeillä. Poikkeuksena ovat korkeat vuoristoalueet. Talvet ovat yleensä lumisia, ja Ruotsin vuoristoalueet ovatkin suosittuja hiihtokohteita. Etelä- ja länsirannikoilla taas on erinomaisia rantoja.
Smålannin syvissä metsissä hallitsee hirvi, ja saaristossa on kauniita järviä. Pelkästään Västervikin saaristossa on yli 5 000 pientä saarta, jotka odottavat löytäjäänsä. Matka voi jatkua sieltä Öölantiin ja kauniille Kalmarin linnalle, jonka loistokausi oli 1500-luvulla. Linna oli aiemmin toiminut Kalmarin unionin muodostamisen tapahtumapaikkana, kun kuningatar Margareeta I yhdisti Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhdeksi valtakunnaksi.
Ruotsin eläimistö on rikasta ja monipuolista. Hirven lisäksi voi kohdata muun muassa kettuja, mäyriä, metsäoravia ja lumikkoja lähes koko maassa. Hirvikanta on yksi Euroopan suurimmista ja sillä on tärkeä rooli vuosittaisessa suurmetsästyksessä. Karhuja ja ilveksiä esiintyy hajallaan maassa, kun taas ahma ja erityisesti sudet ovat harvinaisempia.
Lintulajisto koostuu neulas- ja sekametsiin sopeutuneista lajeista, kuten teerestä, käpytikasta, keltasirkusta, käpylinnusta, palokärjestä ja helmipöllöstä. Falsterbo Skånessa ja Ottenby Öölannissa ovat suurten muuttoparvien kauttakulkupaikkoja. Gotlannista löytyy eristäytynyt kanadanhanhipopulaatio, joka on muuten arktinen laji.
Myös entisillä Tanskan hallitsimilla alueilla, Skånessa, Hallandissa ja Blekingessä, on paljon nähtävää. Blekinge oli Kristian IV:n valtakunnan itäisin osa, ja sieltä löytyy muun muassa vaikuttavasta sotilasarkkitehtuuristaan tunnettu Karlskrona. Hallandissa on runsaasti tilaisuuksia hemmotella itseään yhdessä sen monista kylpylöistä. Salmen toisella puolen, Skånessa, odottaa sekä idyllinen yliopistokaupunki Lund upeine tuomiokirkkoineen että 900-vuotias Helsingborg.
Pohjoiseen Lappiin vetää taas toisenlainen lumo. Sen villi ja karu luonto on hätkähdyttävä eivätkä taianomaiset revontulet ole Lapissa mikään harvinaisuus.
Erityistä Ruotsille on Suomen tavoin jokaisenoikeudet, jotka on kirjattu Ruotsin perustuslakiin. Ne kuvastavat ruotsalaisten suhdetta luontoon, ja sääntö on melko yksinkertainen: kaikilla on oikeus siihen. Tämä tarkoittaa, että voit vaeltaa melkein missä tahansa – paitsi muiden pihoilla ja viljelysmailla. Telttasi voit pystyttää useimpiin paikkoihin ilman omistajan lupaa, kuitenkin vain yhdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Lisäksi voit poimia villikukkia, marjoja ja sieniä toisten mailta, mutta et yksityisiltä pihoilta. On myös hyvien tapojen mukaista olla poimimatta villimarjoja ja sieniä muiden talojen läheisyydessä, ja poimia vain omaan käyttöön.
Ruotsi on naapurissamme, mutta 450 000 neliökilometrin suuruisessa maassa on paljon tutkittavaa.
Historia
Ruotsin historian merkkihenkilöä, Kustaa Vaasaa (1496-1560), pidetään miehenä, joka yhdisti Ruotsin valtakunnan sellaiseksi kuin tunnemme sen nykyään. Ennen kuin hänet kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1523, maata oli vuosikausia hallittu Kööpenhaminasta käsin Kalmarin unionin (1397-1521) aikakaudella. Tätä keskiajan ajanjaksoa oli leimannut valtataistelut Tanskan kruunun ja Ruotsin aatelin välillä, ja se huipentui vuonna 1520 Tukholman verilöylyyn.
Verilöylyä voidaan pitää monin tavoin Kustaa Vaasan valtaan nousun mahdollistajana: Se helpotti kansan kokoamista taisteluun ja Tanskan kuningas oli poistanut kaikki muut vallanhaastajat tieltään. Vuonna 1521 Vaasa karkotti tanskalaiset maasta matkustettuaan ympäri Svealandia mobilisoidakseen kansaa.
Kun hänet kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1523, Kustaa Vaasa aloitti nopeasti uudistukset valtiovallan vahvistamiseksi, samalla kun katolisen kirkon valtaa rajoitettiin ja sen omaisuutta takavarikoitiin. Nämä varat muodostivat valtion taloudellisen perustan.
Yksi Kustaa Vaasan kuninkaallisista ajatuksista, joka edelleen leimaa Ruotsin valtiota, oli virkamiesten vakiinnuttaminen Ruotsin valtiokoneiston tietoon perustuvaksi, rationaaliseksi ja ei-poliittiseksi ytimeksi. Tämä selittää ruotsalaisten suuren luottamuksen virkamiehiin tähän päivään asti.
Kustaa Vaasan kuningasvallan vahvistaminen oli myös alku Ruotsin suurvaltakaudelle. Kiinnostus ulkomaisiin alueisiin kasvoi hänen seuraajiensa myötä, ja 1600-luvulla Ruotsi oli sodassa muun muassa Venäjää, Puolaa ja Tanskaa vastaan.
Vasta vuonna 1720 Tanska ja Ruotsi solmivat lopulta rauhan. Ruotsi menetti tullivapauden Öresundissa ja Baltian provinssissa, ja näin Ruotsin suurvalta-aika päättyi. Ruotsin maaperällä käytiin viimeinen sota vuosina 1808-1809, ja se päättyi Suomen menettämiseen Venäjälle.
Viimeisten parin vuosisadan aikana Ruotsi ei ole osallistunut aseellisiin konflikteihin, ja maa on virallisesti harjoittanut neutraalia ulkopolitiikkaa. Ruotsia ei miehitetty eikä se muutenkaan suoraan osallistunut toiseen maailmansotaan. Maa sai kuitenkin paljon tuloja sodasta. Nämä varat mahdollistivat kansallisen Folkhem-projektin. Neutraliteettipolitiikka jatkui toisen maailmansodan jälkeen ja Ruotsi oli merkittävässä roolissa YK:n perustamisessa. Samaan aikaan Ruotsi rakensi vahvat puolustusvoimat turvatakseen puolueettomuutensa, ja hieman paradoksaalisesti siitä on tullut yksi maailman suurimmista aseviejistä. Esimerkiksi SAAB on kehittänyt edistyksellisiä hävittäjiä amerikkalaisen teknologisen tuen avulla, ja myynyt niitä maailmanmarkkinoille. Siitä lähtien Boforsin tykit, Ericssonin tutkajärjestelmät ja ruotsalaiset ohjukset ovat palvelleet sotaa eri puolilla maailmaa.
Tanskalaiset vaikutteet Ruotsin historiassa ovat havaittavissa monin paikoin. Gotlannin saarella sijaitsee keskiaikainen Visbyn kaupunki, joka on UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Varhaiskeskiajalla suuri määrä silakkaa, itäeurooppalaista nahkaa, meripihkaa, mehiläisvahaa ja puutavaraa, ruotsalaista kuparia ja rautaa, aseita ja metallituotteita kulki Etelä-Euroopasta edestakaisin Itämeren yli. Kauppaa hallitsivat yleisesti hansakaupunkien saksalaiset kauppiaat, erityisesti Lübeck. Visby kukoisti näinä vuosina, ja sinne rakennettiin kivitaloja ja kirkkorakennuksia, jotka saivat muiden Itämeren alueiden kirkot kalpenemaan. Vuonna 1361 tanskalainen Valdemar IV hyökkäsi Visbyyn. Kuninkaan armeija kukisti gotlantilaisen talonpoikaisarmeijan ja sytytti tulipaloja. Tämän jälkeen kaupankäynti siirtyi etelämmäksi Saksan ja Pommerin rannikolle, ja kaupunki kuihtui hitaasti. Visby, jossa Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -elokuva kuvattiin, on kuitenkin edelleen lumoavan kaunis kapeine katuineen, vanhoine taloineen ja koko kaupungin kiertävine muureineen.
Myös Kalmar on mielenkiintoinen. Se on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, joka sijaitsee kauniilla paikalla Kalmarinsalmen rannalla, Öölannin kupeessa. Kalmar on itäisen Smålannin ja Öölannin hallinnollinen keskus ja se tunnetaan historiallisista rakennuksistaan, kauniista puistoistaan ja lukuisista nähtävyyksistään, jotka juontavat juurensa 1600-luvun kukoistuskaudelle. Kaupunki on saanut kahdesti Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnon hyvin säilyneestä kaupunkiympäristöstään. Kalmarin linna, joka sijaitsee hieman etelämpänä keskustasta, perustettiin vuonna 1160. Se vahvistettiin nopeasti strategisesti tärkeäksi linnaksi, joka toimi suojana Itämeren merirosvoilta. Vuonna 1397 Kalmarin linna toimi näyttämönä yhdelle Pohjoismaiden historian tärkeimmistä tapahtumista: Kalmarin unionin (1397-1523) perustamiselle. Se oli poliittinen liitto, joka koostui Tanskan-Norjan kuningaskunnasta ja Ruotsista, ja unionin johdossa oli tanskalainen kuningatar Margareeta I (1353-1412). 1500-luvulla Kustaa Vaasa ja hänen kaksi poikaansa muuttivat linnan nykyiseen muotoonsa, renessanssipalatsiksi.
4. huhtikuuta 1611 Christian IV lähetti sodanjulistuksen Ruotsin kuninkaalle, mikä johti Tanskan-Norjan ja Ruotsin väliseen sotaan. Niin kutsuttua Kalmarin sotaa käytiin vuosina 1611-1613. Tanska-Norja valtasi kaupungin, linnan ja sitä ympäröivän alueen, ja ne palautettiin Ruotsille vasta sodan jälkeen rauhansopimuksen myötä.
Aina vuoteen 1658 asti, jolloin Tanska menetti Skånen, Hallandin ja Blekingen, Kalmar sijaitsi Ruotsin ja Tanskan provinssien välisellä rajalla, ja kaupunki osallistui Ruotsin suvereniteetin vahvistamiseen itäisessä ja keskisessä Smålannissa.
Tukholma, Göteborg ja Malmö
Pääkaupunki Tukholma on viime vuosina markkinoinut itseään Skandinavian pääkaupunkina. Itseluottamusta vahvistavat mielenkiintoiset muotiliikkeet, hyvät baarit ja ravintolat, joista useat ovat saaneet Michelin-tähtiä.
Keskustan eteläpuolella sijaitsee trendikäs Södermalm, entinen työläiskaupunginosa, joka yhdessä rennon Vasastanin kanssa muodostavat kaupungin suosituimmat kaupunginosat. Mukulakiviset kujat ja keskiaikaiset talot koristavat Gamla Stania, kun taas hienostunut Östermalm tunnetaan suurista, herraskaisista asunnoistaan ja ylellisistä kaupoistaan. Museoita ja taidetta löytyy Blasieholmenilta ja Skeppsholmenilta, ja Djurgården viihdyttää niin aikuisia kuin lapsiakin. Lisäksi Dramaten tarjoaa teatterielämyksiä, Globen konsertteja ja Opera baletteja ja oopperaa. Tukholma on elämys myös vesiltä käsin ja sen monet viheralueet elävöittävät kaupunkia. Monet saaret ja luodot tuovat avaruutta ja valoa kaupunkiin, jossa 57 siltaa yhdistää eri kaupunginosat ristiin rastiin.
Myös Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Göteborg on mielenkiintoinen vierailukohde. Se on edelleen toimiva satamakaupunki kalahuutokauppoineen ja erinomaisine ravintoloineen, joissa saa vatsansa täyteen tuoreita äyriäisiä. Kaupungissa on lisäksi hyviä näyttelytiloja modernille kuvataiteelle ja valokuvataiteelle.
Myös Malmö on kiinnostava tuttavuus. 190 metriä korkea Turning Torso on kuin Västra hamnenin vartiotorni. Uutta arkkitehtuuria kohoaa alueelle luoden kontrastia vanhoille mestariteoksille – kuten kauniille, ruosteenväriselle Malmöhusin linnalle, joka on Pohjolan vanhin renessanssilinna. Malmön vilkkaiden kohtaamispaikkojen elämää voi aistia Möllavångstorgetin ja Lilla torgin vilinässä.
