Sveitsi
Matkat kohteeseen Sveitsi
Sveitsin vuoristomaisemat, jokilaaksot ja peilikirkkaat järvet tekevät vaikutuksen luonnonystävään. Jos pidät enemmän kaupunkielämästä, kulttuurikaupunki Basel, ostosmekka Zürich ja pääkaupunki Bern – ja sen Unescon suojelema keskiaikainen arkkitehtuuri – tarjoavat modernia kaupunkitunnelmaa.
Väkiluku
9 milj.
Pääkaupunki
Bern
Kieli
Saksa, ranska, italia ja retoromaania
Sveitsi
Sveitsin maantiede
Yli puolet Sveitsin pinta-alasta kuuluu Alppien vuoristoon. Lähes 100 huippua ulottuu yli neljän kilometrin korkeuteen. Korkein huipuista on Dufourspitze (4 634 m). Ylhäällä lumi ei sula koskaan. Alempana, missä lumi ja jää muuttuvat vedeksi, Rein- ja Rhône-joet virtaavat pitkin vuorenrinteitä ja muodostavat upean jokilaakson. Alppien pohjoispuolella sijaitsee Sveitsin keskitasanko (Mittelland), jossa pyökkimetsät ja vehnäpellot peittävät pehmeästi kumpuilevaa maastoa. Tasangolla asuu valtaosa Sveitsin väestöstä, ja täällä sijaitsevat myös suurimmat kaupungit.
Sveitsin historia
Ensimmäisinä ajanlaskumme alun jälkeisinä vuosisatoina Sveitsistä olivat kiinnostuneita niin keltit, roomalaiset, germaanit kuin burgunditkin. Vaikka alueesta noin vuonna 1030 tuli osa saksalais-roomalaista valtakuntaa, se ei merkinnyt pelkästään rauhaa. Seuraavia vuosisatoja leimasivat taistelut talonpoikien ja feodaaliherrojen välillä. Talonpojat muodostivat ns. valaliiton, joka kasvoi ja vahvistui. Vuosien saatossa valaliitto joutui konflikteihin, mutta onnistui voittamaan niistä joitakin, kuten esim. Svaabilaissodan v. 1499. Valaliitto korvattiin oikealla liittovaltiolla vasta vuonna 1848, ja näin syntyi Sveitsin valtio.
Svaabilaissotaa seuraavat sata vuotta olivat sisällissotien repimiä. Lähes jokaisella kantonilla oli oma mielipiteensä reformaatiosta ja vastareformaatiosta, ja yhteinen ulkopolitiikka vaikutti mahdottomalta. Tämä loi pohjan Sveitsin puolueettomuudelle. Sveitsi onnistui pysyttelemään puolueettomana ja miehittämättömänä sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. Vielä nykyäänkin maa pysyttelee erossa useimmista kansainvälisistä yhteenliittymistä. Sveitsistä tuli YK:n jäsen vasta vuonna 2002, ja kansanäänestyksessä vuonna 2001 valtaosa sveitsiläisistä äänesti EU-jäsenyyttä vastaan.
Sveitsin väestö ja hallinto
Sveitsi on monella tapaa epäyhtenäinen maa. Virallisia kieliä on neljä: saksa, ranska, italia ja retoromaani, joka pohjautuu latinaan ja on sukua italialle. Saksaakin on kahdenlaista: kirjakieltä (Hochdeutsch) sekä puhuttua sveitsinsaksaa (Schwyzerdütsch). 26 kantonia, jotka muodostavat Sveitsin, eroavat toisistaan poliittisesti. Sveitsi on liittovaltio, jolla on luonnollisesti parlamentti ja perustuslaki, mutta kantoneilla on laaja itsemääräämisoikeus ja ne ratkaisevat monia poliittisia tehtäviä itsenäisesti, ilman valtion sekaantumista. Yhteistä kaikille kantoneille on, että kaikista merkittävistä laeista päätetään kansanäänestyksellä. Joissakin kantoneissa laeista keskustellaan kokouksissa, joissa kaikilla on puheoikeus, ja äänestys tapahtuu kättä nostamalla.
Matkustaminen Sveitsissä
Matkalla Sveitsissä kannattaa käydä ihailemassa värileikkiä Zürichin Fraumünster-kirkon ikkunoissa. Picasson, Rothkon ja Max Ernstin taidetta pääsee ihailemaan Baselin supermuseossa Fondation Beyelerissä. Kulje pitkin katettua, 800 vuotta vanhaa Kapellbrückeä yli Reuss-joen, joka virtaa läpi keskiaikaisen Luzernin. Älä unohda ohjelmastasi risteilyä Genevejärvellä, joka on Euroopan suurin vuoristojärvi. Vaelluskengät tai monot kannattaa olla mukana, kun tutustuu vuoristoon Bernin eteläpuolella.
Monet vuoristokylistä ovat autottomia ja kutsuvat kiertelemään kävellen tai hevoskyydillä. Tällainen on esim. Saas-Fee, jota jäätiköt ympäröivät, sekä Zermatt, joka sijaitsee Matterhornin juurella. Murrenin kylään puolestaan pääsee ainoastaan junalla. Sveitsi on kohteesi, jos pidät idyllisistä maalaismaisemista, juustofondyystä tai vuorista joko vihreänä tai valkeana versiona. Sveitsissä on tekemistä sekä kesällä että talvella. Jos luontoelämykset tekevät nälkäiseksi, gruyère- ja emmentaljuustoa sekä samettisen pehmeää suklaata myydään lähes jokaisessa kadunkulmassa.
