Norsu ei ole turhaan The Big Fiven tärkeä jäsen. Se on yksi niistä eläimistä, jotka sinun "pitää" nähdä safarilla. On upea kokemus seurata valtavien eläinten rauhallista ja yllättävän tyylikästä liikkumista maiseman halki.

Olemme koonneet 7 faktaa norsuista, jotka tekevät kohtaamisestasi majesteettisen eläimen kanssa vieläkin mielenkiintoisemman.

1. Norsu ei pysty hyppäämään valtavan ruumiinpainonsa vuoksi. Muuten ne ovat yllättävän ketteriä ja todella hyviä uimareita. Proboscis, eli kärsä on kätevä monitoimityökalu. Lisäksi sitä voidaan käyttää muun muassa snorkkelina.

2. Norsun kehossa on peräti 100 000 lihasta. Vertailun vuoksi ihmiskehossa on vain noin 650 lihasta. Norsun kärsä on notkea, sen avulla norsu poimii helposti yksittäisen ruohonkorren maasta. Kärsä on myös tehokas työkalu, jonka avulla voi hetkessä repiä vahvan oksan puusta. Kärsänsä avulla norsu voi tunnustella muodot, koot ja lämpötilat erittäin tarkasti.

3. Norsu jäähdyttelee kehoaan korviaan heiluttelemalla. Suonet ovat kaukana korvien lehdissä, kun norsu heiluttaa korviaan, veri niissä jäähtyy, jonka jälkeen se leviää muualle kehoon. Suonet näkyvät melko selvästi. Jokaisella norsulla on oma yksilöllinen suonikuviointi korvissaan, mikä mahdollistaa yksittäisen norsun tunnistamisen, aivan kuten ihmisellä sormenjäljet

4. Vaikka norsun nahka saattaa näyttää paksulta ja kestävältä, se voi helposti palaa auringossa. Norsu viskoo kärsällääna hiekkaa ja pölyä selkäänsä ja jalkoihinsa, suojatakseen nahkaansa auringolta.

5. Urosnorsujen kiima-aikaa kutsutaan mustaksi. Testosteronitaso nousee, mikä tekee uroksista aggressiivisempia. Kiimassa oleva urosnorsu on niin halukas pariutumaan, että se päihittää helposti jokaisen uroksen, joka ei ole kiimassa. Vaikka urosnorsu voi helposti paritella kiima-ajan ulkopuolella, se mieluummin välttää taistelua kiimaisia ja aggressiivisia uroksia vastaan. Eri urosten paritteluajat voivat olla mihin aikaan vuodesta tahansa. Parittelu on siksi fiksu tapa laajentaa geeniperimää; myös pienemmillä ja heikommilla uroksilla on mahdollisuus paritella.

6. Tutkimukset osoittavat, etteivät norsut kommunikoi ainoastaan oman laumansa jäsenten kanssa. Norsu viestii myös tömistelemällä jalkojaan niin, että tömistely lähettää maan pinnan läpi matalia ääniaaltoja, jotka vastaanottava norsu voi tuntea jalkojensa herkillä hermoilla. Maan läpi kulkevat aallot ovat niin voimakkaita ja nopeita, että ne saavuttavat vastaanottajan nopeammin kuin ilmassa kulkevat ääniaallot.

7. Norsun lähin geneettinen sukulainen on mäyrä; pieni karvainen nisäkäs, joka elää kivisissä maisemissa Saharassa ja Arabian niemimaalla. Sekä mäyrä että norsu ovat peräisin samasta hiiren kaltaisesta eläimestä, joka eli useita miljoonia vuosia sitten. Vaikka norsusta ja mäyrästä on kehittynyt kaksi hyvin erilaista lajia kahdessa täysin eri koossa, niillä on useita yhteisiä geneettisiä piirteitä. Eläinten jalat ovat samanmuotoiset ja niillä molemmilla on hyvä kuulo ja erinomainen muisti.

Haluatko nähdä norsuja luonnollisessa ympäristössään? Katso matkoja täältä:
Safarimatkat - safarit Etelä-Afrikka - safarit Namibia - safarit Kenia - safarit Tansania