Venetsia ja viehkeä Veneto

Laskeudumme Venetsian lentokentälle, joka on saanut nimensä kaupungin sankarin, tutkimusmatkailija Marco Polon mukaan. Olemme saapuneet Venetsian laguunin ympärillä levittäytyvälle tasangolle. Laguuni on lähes 50 km pitkä ja ulottuu Chioggiasta etelässä Jesoloon pohjoisessa. Matkatavarat saatuamme ajamme laguunin kanavia seurailevaa reittiä läpi vehreiden maisemien suoraan Jesoloon, jonne majoitumme.
 
Kun puhutaan Euroopan rantalomakohteista, Jesoloa on vaikea ohittaa. Upea 15 km pitkä hiekkaranta on jo vuosikymmenten ajan vetänyt puoleensa matkailijoita kaikkialta Euroopasta. Kaikki pikku hotelleista leirintäalueisiin ovat löytäneet paikkansa pitkältä rantakaistaleelta. Järkevän kaupunkisuunnittelun ansiosta Jesolo on onnistunut säilyttämään charminsa. Kaupungin monissa perheomisteisissa hotelleissa käy kanta-asiakkaita, jotka ovat asuneet samassa hotellissa jo vuosikymmenien ajan ja jotka pitävät hotellia melkein kesämökkinään. Majoitumme tämänkaltaiseen hotelliin, jossa vieraan olo on pian kotoisa.
 
Majapaikkamme on lähellä Venetsiaa ja muita laguunin saaria sekä maaseutua, jolla viljellään soijaa, maissia ja kiivihedelmiä vain 500 m päässä kapeasta rantakaistaleesta. Jesolo on täydellinen paikka Venetsiaan ja Venetoon tutustumiselle.
 
Saavuttuamme perille menemme hotelliimme ja syömme yhteisen illallisen. Kaikki illalliset syödään hotellin ravintolassa. Aterian aluksi tarjolla on salaattibuffet, sitten tarjoillaan italialaiseen tapaan kolme ruokalajia, jotka valitaan usein edellisenä päivänä. Hotellilla on kiinnostava viinilista ja hyvin kohtuulliset hinnat, joten kannattaa maistella Pohjois-Italian viinejä.

Jo vuonna 1082 Venetsian merenkulkuvaltio saa oikeuden käydä verovapaata kauppaa Bysantissa vastapalveluksena sotilaallisesta avustaan normanneja vastaan. Vuonna 1202 venetsialaiset harhauttavat Venetsiaan kokoontuneen ristiretkijoukon Konstantinopoliin, joka joutuu vuosiksi 1203–1204 lännen kirkon valtaan ja ryöstetään pahasti. Jälleen kerran Venetsia saa kaupankäynnissä merkittävän etulyöntiaseman ja siitä tulee yhä suurempi merimahti. Venetsia hallitsee Pojoen laaksoa ja kauppaa Ranskan kanssa.
 
Huolimatta vuosia jatkuneista taisteluista Venetsian ja Genovan välillä Venetsia on 1300-luvulla mahtavin merenkulkuvaltio ja yksi Euroopan rikkaimmista valtioista. Merireittiä pitkin isot laivueet, jotka oli lastattu himoituilla tavaroilla, saapuivat laguunikaupunkiin. Venetsiassa oli kukoistuskautenaan yli 3300 yksityistä kauppa-alusta, sotilaskaleerien lisäksi.
 
Nousemme hotellilla bussiin ja ajamme lyhyen matkan Punta Sabbioniin (20 km), josta käsin katselemme yli tasaisen laguunimaiseman ja näemme kaukaisuudessa maagisen Venetsian. Nousemme meille varattuun veneeseen ja melkein kuin entisaikojen kauppalaivat ajamme suoraan Venetsian keskustaan. Olemme nyt lähellä Pyhän Markuksen toria, Huokausten siltaa ja Dogen palatsia. Astelemme näin suoraan elävään museoon, joka Venetsia on. Käynti Venetsiassa tekee vaikutuksen jokaiseen. Kaupungilla on hyvin yksinkertaisesti ihan oma viehätyksensä. Venetsia on rakennettu laguuniin hiekkasaarille ja paalujen päälle, ja kauniit palatsit reunustavat rinta rinnan kanavia, joilla vallitsee vilkas veneliikenne ja jota pitkin kauppoihin tuodaan tavaraa. Saatamme nähdä veneambulanssin ohittamassa gondolia ja rakennusmateriaaleja kuljettavan proomun kiinnittyneenä vanhan palatsin kylkeen.
 
Pyhän Markuksen torilta teemme kävelykierroksen paikallisoppaan johdolla. Sen jälkeen on aikaa omakustanteiselle lounaalle ja omille seikkailuille. Jos haluat käydä gondoliajelulla, matkanjohtaja auttaa järjestämään asian (ei sisälly matkan hintaan).
 
Iltapäivällä palaamme veneellä takaisin Punta Sabbioniin ja hotelliin, jossa syömme illallisen. Mikäli haluat nauttia aperitiivin hotellin baarissa, suosittelemme Belliniä, sillä juoma keksittiin Venetsiassa. Belliiniin tulee persikkasosetta ja paikallista kuohuviiniä, proseccoa.

Tänään suuntaamme kahteen Pohjois-Italian vähemmän tunnettuun, muttei yhtään vähemmän kiinnostavaan kaupunkiin: Padovaan ja Vicenzaan.
 
Padovan historia ulottuu aina antiikin aikaan saakka, jolloin roomalaiset valloittivat sen vuonna 174 eKr. Täällä syntyi myös roomalainen historioitsija Livius. Kaupunki tunnetaan yliopistosta, joka on perustettu vuonna 1222 ja on yksi Italian vanhimmista. 1400-luvulla Padova joutui venetsialaisten hallintaan. Kaupunki, jonka englanninkielinen nimi on Padua, päätyi Napoleonin sotien jälkeen Itävallan keisarin hallintaan. Preussin ja sen liittolaisten lyötyä Itävallan seitsemän viikon sodassa 1866 Bismarck lupasi alueen Venetolle. Näin siitä tuli osa uutta, 1860 perustettua, Italian kuningaskuntaa.
 
Padovan keskusta on viehättävä. Kaupungissa on meneillään voimakas talouskasvun kausi: Venetsiassa ei ole tilaa modernille tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuudelle, joka tästä syystä leviää ylemmäs kohti tasankoaluetta. Padovassa matkailijoita vetää kuitenkin puoleensa sen keskiaikainen, tiivis ja mielenkiintoinen keskusta. Kaupungissa on yksi Italian vanhimmista yliopistoista, jossa toimi opettajana itse Galileo Galilei.
 
Basilikassa, joka on omistettu kaupungin suojeluspyhimykselle Pyhälle Antonio Padovalaiselle, on Donatellon kauniita reliefejä. Kaupungin vauraus näkyy parhaiten Cappella degli Scrovegnissa (Arena-kappeli), jonka on maalaukset on tehnyt itse Giotto. Maalaukset esittävät Neitsyt Marian ja Jeesuksen elämää.
 
Teemme pienen kävelyretken kaupungilla ja paneudumme kaupungin mielenkiintoiseen historiaan. Näemme ulkopuolelta 1300-luvun alusta peräisin olevan Palazzo della Ragionen, jossa on yksi maailman suurimmista keskiaikaisista saleista. Meillä on hyvin aikaa istahtaa kuuluisaan Caffè Pedrocchiin ja nauttia kupponen espressoa tai cappuccinoa.
 
Padovasta otamme suunnan kohti Vicenzaa, jossa myös teemme pienen kaupunkikävelyn. Kuljemme läpi Piazza dei Signorin ja käymme upeassa Teatro Olimpicossa, joka on päässyt Unescon maailmanperintökohteeksi.
 
Teatterin suunnitteli maailmankuulu arkkitehti Palladio 1580, ja se on rakennettu puusta ja stukkosta. Teatteri on maailman ensimmäinen sisäteatteri, ja rakennus on saanut vaikutteita antiikin teattereista. Kun astuu sisään teatterisaliin, silmiin osuu joukko kauniita patsaita ja pylväitä. Ylhäällä katossa hehkuu kesäinen taivas kumpupilvineen. Esiintymislavaa hallitsee koristeltu seinä, jonka läpäisee viisi kulkuaukkoa. Isoimman keskiaukon takana on perspektiiviin sommiteltu kolmen kadun näkymä. Kohoavat ja kaventuvat kadut luovat näin katsojalle optisen harhan – kyse on ns. perspektiivisestä lavastuksesta.
 
Näemme myös kaupungin kuuluisimman rakennuksen, Basilica Palladianan, raatihuoneen ja lukuisia renessanssipalatseja alunperin roomalaisten rakentaman pääkadun varrella. Meillä on aikaa etsiä rauhallinen lounaspaikka. Kokeile paikallista erikoisuutta, baccalà alla vicentinaa, joka on kuivatusta turskasta valmistettu vicenzalainen ruokalaji. Sen kanssa tarjoillaan usein polentaa, paikallista maissipuuroa. Hyvä paikka ruokalajin kokeilemiseen on esim. Osteria Veneto, jonka kuivattu turska on todella hyvää.

Vielä kerran teemme lyhyen matkan Punta Sabbioniin, josta paikallisalus kuljettaa meidät kivenheiton päässä Venetsiasta sijaitseville kahdelle kiinnostavalle saarelle.
 
Näemme jo kaukaa Buranon kaltevan kirkontornin. Pian esiin sukeltavat värikkäät ja hoidetut talot. Vaikuttaa siltä kuin talojen maalaamisesta kilpailtaisiin naapureiden kanssa! Tuntuu kuin astuisi sisään Tikkurilan mainoslehtiseen: talojen julkisivut hehkuvat voimakkaissa väreissä – turkoosia, viljankeltaista, ruohonvihreää, limettiä, paloautonpunaista – ja joskus jopa jokainen kerros on saanut oman värinsä. Saari, jolla asui aikaisemmin kalastajia, on satojen vuosien ajan tunnettu taidokkaasta kirjonnasta ja pitseistä. Käsityöt toivat saarelle rahaa. Valitettavasti iso joukko taitavimpia käsityöläisiä lähetettiin ulkomaille, mm. Hollantiin ja Ranskaan, ja saari menetti asemansa ja suurimman tulonlähteensä. Teemme kävelyretken saarella, jolta löytyy toki nykyäänkin kauniita käsitöitä.
 
Jatkamme kierrosta Muranoon, joka on jo yli 800 vuoden ajan ollut lasinpuhaltajien saari. Venetsia päätti 1291 siirtää lasinpuhaltajat lähellä sijaitsevalle saarelle, sillä avouunit muodostivat kaupungissa tulipaloriskin. Upeat lasiesineet tunnettiin laajalti jo tuolloin.
 
Muranon saarella vietämme ajan tutustuen lasitehtaaseen. Tutustumme työhön, jota perheet saarella ovat tehneet yli 1000 vuoden ajan. Varhaisimmat merkit lasinvalmistuksesta Muranon saarella ovat peräisin 700-luvulta. Nykyään Muranon lasi tunnetaan kaikkialla maailmassa. Kun on kerran nähnyt Muranon lasista valmistetun valaisimen, huomaa niitä pian joka puolella.
 
Näemme värinhehkuista, kullalla koristettua kristallia, isoja karahveja ja pieniä koriste-esineitä. Kuten muissakin asioissa, makuja on monia, ja joidenkin mielestä jotkin esineet saattavat olla liian värikkäitä ja kookkaita, mutta vaikutuksen ne tekevät varmasti.
 
Tutustuttuamme lasinvalmistukseen on mahdollisuus ostaa lasiesineitä kotiin. Mikäli sää sallii ja aikaa on, teemme pienen kävelykierroksen saarella, joka on kuin mini-Venetsia: tahti on rauhallisempi, talot ovat matalampia ja satunnainen kulkija saa käsityksen paikallisten arkielämästä. Ennen kuin jatkamme matkaa, ehdimme nauttia virvokkeita. Riippuen tuulesta, säästä ja venekapasiteetista retki voi muotoutua hieman toisella tavoin.
 
Iltapäivän vietämme Venetsiassa. Vene kuljettaa meidät Venetsiaan, josta pääset nauttimaan omatoimisesti. Jos et halua lähteä kiertelemään itseksesi pienille kaduille ja kujille, voit seurata matkanjohtajaa epämuodolliselle kävelylle paikkoihin, joissa emme käyneet ensimmäisellä kerralla. Matkanjohtaja pitää huolta, että ehdit nauttia kupposen kahvia tai lasin viiniä, ennen kuin palaamme Punta Sabbioniin ja ajamme bussilla hotellille.

Päivä on varattu omille seikkailuille. Voit nauttia ihanasta päivästä rannalla tai ehkä et ole saanut vielä tarpeeksesi Venetsiasta. Illalla kokoonnumme illalliselle.

Alppien juurelta löydämme viehättävän Bassano del Grappan kaupungin, josta on näkymät Monte Grappan vuorelle. Olemme saapuneet sisämaahan, ja kaukaisuudessa saatamme erottaa vuoret, jotka kuuluvat Dolomiitteihin ja jotka ulottuvat Tiroliin ja Itävaltaan ja muuttuvat siellä Alpeiksi.
 
Seudun laaksoissa valmistetaan Italian vastinetta akvaviitille, nimittäin grappaa. Veneto on Italian suurin viinintuottaja, joten juuri täällä syntyy eniten viinirypälemäskiä. Viinirypäleen kuorien annetaan käydä, jolloin syntyy grappaa. Grappa voi olla myös hienostuneempaa, kuten konjakki tai rommi. Sitä on kirkkaita versioita, joita ei ole säilytetty tynnyreissä, sekä tynnyrissä kypsytettyjä, joiden väri vaihtelee kellertävästä vaaleanruskeaan. Väri riippuu tynnyreistä sekä kypsytyksen kestosta.
 
Ajamme kaupungin keskustaan. Ylitämme todella kauniin Ponte Vecchion sillan, jonka suunnitteli arkkitehti Palladio ja joka yhdistää Brentajoen lävistämän kaupungin puolet toisiinsa. Joen äärellä sijaitsee Nardinin vanha tislaamo, josta kaikki alkoi: sijainti veden äärellä oli tärkeä mm. tisleen viilentämiseksi. Käymme paikan päällä.
 
Nardini tuottaa myös MezzoeMezzo-nimistä yleisimmin aperitiivina nautittavaa juomaa. MezzoeMezzo on sekoitus katkeranmakeasta likööristä ja koristeraparperin juuresta ja katkerokasveista valmistetusta juomasta. Siihen lisätään kivennäisvettä ja sitruunaviipale – maistuva aperitiivi on valmis! Paikalliset pistäytyvät päivän aikana pienessä baarissa sillan kupeessa nauttimassa lasillisen MezzoeMezzoa. Maista sinäkin tai osta pullo mukaan.
 
Sinulla on aikaa tutustua pieneen kaupunkiin omatoimisesti ja ehkä haluat syödä kevyen lounaan.
 
Matka jatkuu kohti vuoria, viiniviljelysten keskelle. Saavumme Valdobbiadenen viinialueelle, jolla tuotetaan proseccoa, Italian vastinetta samppanjalle. Vierailemme erään proseccon tuottajan luona ja kuulemme lisää prosessista. Pääsemme luonnollisesti myös maistamaan kuplivaista juomaa!
 
Prosecco-tilalta palaamme takaisin Jesoloon ja hotellille, jossa illallinen odottaa.

Tänään lennämme Helsinkiin.