Villi. Karu. Syrjäinen.
Tässä vain muutamia sanoja, jotka kuvaavat – kykenemättä siihen silti läheskään täydellisesti – yhtä maapallon luonnontilaisimmista seuduista.
Loimuavat revontulet, valtavat jäätiköt, jyrkät vuoret ja ainutlaatuinen arktinen eläimistö ovat esimerkkejä elämyksistä, joita voimme kokea Grönlannin karulla itärannikolla. Tutustu tunumiitien kulttuuriin ja sen uskomattomaan historiaan Ammassalikin seudulla, tapaa paikallisväestöä Grönlannin syrjäisimmässä yhteisössä Scoresbysundissa ja käy Koillis-Grönlannin kansallispuistossa, joka on maailman suurin laatuaan.
Merimatkalle lähdemme Islannin pääkaupungista Reykjavikista. Käymme kolmella alueella Itä-Grönlannissa tällä kiehtovalla tutkimusretkellä.
Ylitettyämme Tanskansalmen saavumme Ammassalikin seudulle, jolla vierailemme Tasiilaqissa, itägrönlantilaisen kulttuurin ja perinteen pääkaupungissa. Ammassalikista suuntaamme edelleen Ittoqqortoormiitiin taajamaan, joka sijaitsee Scoresbysundin laajassa vuonostossa. Vierailijat pääsevät kokemaan tänne asettuneiden inuiittien paikallisia tapoja.
Scoresbysundista otamme kurssin kohti Koillis-Grönlannin kansallispuistoa. Kyse on maailman suurimmasta suojellusta maa-alueesta. Asukkaita seudulla ei ole lukuun ottamatta myskihärkiä, jotka laiduntavat laiskasti tundralla, ja vuonojen jääkylmissä vesissä leikkiviä maitovalaita.
Olemme hienon luonnon ympäröimiä ja nousemme maihin syrjäisissä paikoissa, ihailemme valtavia jäätiköitä zodiac-tyyppisistä kumiveneistä käsin, ja jos olemme onnekkaita, koemme upeat revontulet erämaassa, jossa vallitsee täydellinen rauha.
Villi. Karu. Syrjäinen.
Alus lähtee klo 18.00.
Lennämme Helsingistä Islantiin ja laskeudumme Keflavikin lentokentälle. Sieltä bussi vie meidät Reykjavikiin ja satamaan, jossa aluksemme Ocean Albatros odottaa.
Lähtöselvityksen jälkeen meidät ohjataan hytteihimme. Ennen ensimmäistä illallista aluksen miehistö käy läpi pakollisen pelastusharjoituksen. Lisäksi tutkimusmatkatiimimme kertoo aluksen rutiineista ja merireitistä.
Illalla kapteeni ohjaa aluksen ulos Reykjavikin satamasta ja ottaa kurssin kohti Itä-Grönlantia.
Illallinen aluksella.
Päivä 1
Helsinki – Reykjavik. Risteily alkaa.
Alus lähtee klo 18.00.
Lennämme Helsingistä Islantiin ja laskeudumme Keflavikin lentokentälle. Sieltä bussi vie meidät Reykjavikiin ja satamaan, jossa aluksemme Ocean Albatros odottaa.
Lähtöselvityksen jälkeen meidät ohjataan hytteihimme. Ennen ensimmäistä illallista aluksen miehistö käy läpi pakollisen pelastusharjoituksen. Lisäksi tutkimusmatkatiimimme kertoo aluksen rutiineista ja merireitistä.
Illalla kapteeni ohjaa aluksen ulos Reykjavikin satamasta ja ottaa kurssin kohti Itä-Grönlantia.
Illallinen aluksella.
Tanskansalmi on Pohjois-Atlantin kapea osa, joka erottaa Islannin Grönlannista. Tällä merialueella, jolla kylmä Itä-Grönlannin merivirta kohtaa lämpimän Golfvirran, elää valtava määrä eläimiä. Ravinteikkaat vedet ylläpitävät suuria kalakantoja ja vaikuttavat sitä kautta myös ihmisten, hylkeiden, valaiden ja merilintujen elämään, joka on riippuvaista merivirroista.
Lähempänä Grönlantia tutkimusmatkatiimimme jakaa hyödyllistä tietoa alueen ekosysteemistä, geologiasta ja eläinkunnasta sekä pitää huolta siitä, että asiakkaamme ovat tietoisia tärkeistä aiheista, kuten kumiveneillä liikkumisesta ja jääkarhuihin liittyvistä turvallisuusseikoista. Toisin sanoen olet hyvin valmistautunut edessä olevaan seikkailuun!
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 2
Merellä matkalla Itä-Grönlantiin. Tanskansalmen ylitys.
Tanskansalmi on Pohjois-Atlantin kapea osa, joka erottaa Islannin Grönlannista. Tällä merialueella, jolla kylmä Itä-Grönlannin merivirta kohtaa lämpimän Golfvirran, elää valtava määrä eläimiä. Ravinteikkaat vedet ylläpitävät suuria kalakantoja ja vaikuttavat sitä kautta myös ihmisten, hylkeiden, valaiden ja merilintujen elämään, joka on riippuvaista merivirroista.
Lähempänä Grönlantia tutkimusmatkatiimimme jakaa hyödyllistä tietoa alueen ekosysteemistä, geologiasta ja eläinkunnasta sekä pitää huolta siitä, että asiakkaamme ovat tietoisia tärkeistä aiheista, kuten kumiveneillä liikkumisesta ja jääkarhuihin liittyvistä turvallisuusseikoista. Toisin sanoen olet hyvin valmistautunut edessä olevaan seikkailuun!
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Mikäli sää sallii, tänään käymme pienessä Kuummiutin taajamassa, joka sijaitsee huikeissa maisemissa rauhallisessa Ammassalikvuonossa.
Kuummiut, joka tarkoittaa ”ihmistä, joka asuu joen luona”, on yksi alueen isommista taajamista ja samalla yksi vauraimmista. Täällä on joitakin Itä-Grönlannin parhaista kalastuspaikoista, ja niinpä Kuummiutissa on myös alueen ainoa kalatehdas. Kalastajat kilometrien päästä tulevat Ammassalikvuonon (joka on riittävän leveä pysyäkseen suurelta osin jäättömänä läpi vuoden) läpi tänne myymään saalistaan.
Kuummiut on ihanteellinen paikka kokea, millaista elämä on itägrönlantilaisessa taajamassa. Kun muissa taajamissa on liikenteen melua, Kuummiutissa kuulee lähinnä vetokoirien äänen ja heinikossa suhisevan tuulen. Eristyksissä olevaan taajamaan ei tule teitä, ja meri on paikallisliikenteen pääväylä. Toki moottoriveneet ovat korvanneet soudettavat umiakit, jotka kuljettivat ihmisiä näillä rannoilla kauan sitten. Kuummiut on täydellinen paikka istua ja katsella jäälauttoja, jotka kulkevat ohi. Kenties silmiin osuu valaita, jotka usein ponnahtavat pintaan rannikon edustan rauhallisissa vesissä.
Iltapäivällä jatkamme matkaa itään päin. Seuraava kohteemme on Ikateq, upea vuono, jolla on kiehtova tarina. Toisen maailmansodan mustimpina päivinä amerikkalaiset joukot perustivat tänne lentotukikohdan (joka oli yksi lentotukikohtien verkostosta, johon kuuluu myös Kangerlussuaq länsirannikolla), jonka oli tarkoitus toimia välilaskupaikkana lennoilla Euroopasta Pohjois-Amerikkaan.
Itä-Grönlannin karun maaston vuoksi laskeutuminen lentokentälle oli vaarallista, koska petolliset vuoret peittyivät usein sumuun. Ikateqin lentotukikohtaan (Ikateq Airbase tunnetaan myös nimellä Bluie East Two) investoitiin suuria summia. Sinne rakennettiin 1 500 m pitkä kiitorata, lentokonesuoja, parakkeja ja satama. Tälle syrjäiselle seudulle toimitettiin myös sotilasajoneuvoja ja tuhansia tynnyreitä polttoainetta. Saksan tappion, kansainvälisten lentoyhteyksien parantumisen ja Neuvostoliiton kanssa kasvaneiden jännitteiden vuoksi Yhdysvaltain armeija hylkäsi tukikohdan vuonna 1947 ja jätti lähes kaiken taakseen.
Lentotukikohta on ollut monta vuotta kiistojen kohteena Nuukin, Kööpenhaminan ja Washingtonin välillä. Monet Grönlannin hallituksessa toivoivat, että paikka siivotaan ja rauniot poistetaan. Kyse on kalliista ja logistisesti haastavasta tehtävästä. Lopulta Tanskan hallitus suostui poistamaan vaaralliset jätteet (pääasiassa rapistuneet polttoainesäiliöt), mutta jätti loput tavarat ikään kuin tärkeäksi osaksi paikallishistoriaa.
Yli 75 vuotta myöhemmin lähes kaikki on kuitenkin edelleen kuten amerikkalaiset paikan jättivät. Ikateq on todella ainutlaatuinen paikka, aikapoimu toisen maailmansodan ajalta: aavemainen, kiehtova ja hämmentävän kauniin luonnon ympäröimä.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 3
Kuummiut ja Ikateq
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Mikäli sää sallii, tänään käymme pienessä Kuummiutin taajamassa, joka sijaitsee huikeissa maisemissa rauhallisessa Ammassalikvuonossa.
Kuummiut, joka tarkoittaa ”ihmistä, joka asuu joen luona”, on yksi alueen isommista taajamista ja samalla yksi vauraimmista. Täällä on joitakin Itä-Grönlannin parhaista kalastuspaikoista, ja niinpä Kuummiutissa on myös alueen ainoa kalatehdas. Kalastajat kilometrien päästä tulevat Ammassalikvuonon (joka on riittävän leveä pysyäkseen suurelta osin jäättömänä läpi vuoden) läpi tänne myymään saalistaan.
Kuummiut on ihanteellinen paikka kokea, millaista elämä on itägrönlantilaisessa taajamassa. Kun muissa taajamissa on liikenteen melua, Kuummiutissa kuulee lähinnä vetokoirien äänen ja heinikossa suhisevan tuulen. Eristyksissä olevaan taajamaan ei tule teitä, ja meri on paikallisliikenteen pääväylä. Toki moottoriveneet ovat korvanneet soudettavat umiakit, jotka kuljettivat ihmisiä näillä rannoilla kauan sitten. Kuummiut on täydellinen paikka istua ja katsella jäälauttoja, jotka kulkevat ohi. Kenties silmiin osuu valaita, jotka usein ponnahtavat pintaan rannikon edustan rauhallisissa vesissä.
Iltapäivällä jatkamme matkaa itään päin. Seuraava kohteemme on Ikateq, upea vuono, jolla on kiehtova tarina. Toisen maailmansodan mustimpina päivinä amerikkalaiset joukot perustivat tänne lentotukikohdan (joka oli yksi lentotukikohtien verkostosta, johon kuuluu myös Kangerlussuaq länsirannikolla), jonka oli tarkoitus toimia välilaskupaikkana lennoilla Euroopasta Pohjois-Amerikkaan.
Itä-Grönlannin karun maaston vuoksi laskeutuminen lentokentälle oli vaarallista, koska petolliset vuoret peittyivät usein sumuun. Ikateqin lentotukikohtaan (Ikateq Airbase tunnetaan myös nimellä Bluie East Two) investoitiin suuria summia. Sinne rakennettiin 1 500 m pitkä kiitorata, lentokonesuoja, parakkeja ja satama. Tälle syrjäiselle seudulle toimitettiin myös sotilasajoneuvoja ja tuhansia tynnyreitä polttoainetta. Saksan tappion, kansainvälisten lentoyhteyksien parantumisen ja Neuvostoliiton kanssa kasvaneiden jännitteiden vuoksi Yhdysvaltain armeija hylkäsi tukikohdan vuonna 1947 ja jätti lähes kaiken taakseen.
Lentotukikohta on ollut monta vuotta kiistojen kohteena Nuukin, Kööpenhaminan ja Washingtonin välillä. Monet Grönlannin hallituksessa toivoivat, että paikka siivotaan ja rauniot poistetaan. Kyse on kalliista ja logistisesti haastavasta tehtävästä. Lopulta Tanskan hallitus suostui poistamaan vaaralliset jätteet (pääasiassa rapistuneet polttoainesäiliöt), mutta jätti loput tavarat ikään kuin tärkeäksi osaksi paikallishistoriaa.
Yli 75 vuotta myöhemmin lähes kaikki on kuitenkin edelleen kuten amerikkalaiset paikan jättivät. Ikateq on todella ainutlaatuinen paikka, aikapoimu toisen maailmansodan ajalta: aavemainen, kiehtova ja hämmentävän kauniin luonnon ympäröimä.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Matkallamme rannikkoa pitkin saavumme aamulla Tasiilaqiin, Itä-Grönlannin suurimpaan taajamaan. Ensimmäisen yhteyden tämän alueen grönlantilaisiin otti meriupseeri Gustav Holm vuonna 1885 tunnetulla umiakkiretkellään. Gustav Holmin ehdotuksesta Angmagssalikiin, nykyiseen Tasiilaqiin, perustettiin 1894 tanskalainen lähetys- ja kauppa-asema.
Pitkät välimatkat, jotka liittyvät matkustamiseen arktisella alueella, tarkoittivat, että Itä-Grönlannin väestö (tunumiitit) eli eristyksissä lännessä elävistä serkuistaan. Itä-Grönlannin kieli, perinteet ja kulttuuri eroavat tästä syystä merkittävästi muiden alueiden kielistä ja kulttuurista.
Vanhat perinteet elävät täällä vahvoina. Tällä seudulla elivät Grönlannin viimeiset angakkuitit (shamaanit) ja täältä on peräisin myös tupilak: hahmo, joka on koottu eläimen (ja muinoin myös ihmisen) kehon osista ja joka herätettiin eloon shamaanin lauluilla. Tupilakin oli tarkoitus tuhota vihollisia. Tällaisen hirviöhahmon luominen oli vaarallista, koska tehokkaampi maagi saattoi kääntää sen voiman ja hyökätä sen avulla hahmon luojan kimppuun.
Ensimmäiset eurooppalaiset olivat uteliaita tietämään, miltä nämä tummat pedot näyttivät. Paikalliset veistivät luusta tai sarvesta jäljitelmiä, mikä oli alku yhdelle Grönlannin hienoimmista taideperinteistä. Tasiilaqin käsityöläisten kaivertamat tupilakit olivat parhaita koko maassa.
Tasiilaq sijaitsee täydellisessä luonnonsatamassa Ammassalikin (”monen tontin paikan”) saarella. Vaikka se muistuttaa ulkoisesti länsirannikon kyliä, maasto on ankarampaa, ihmisiä on vähemmän ja rekikoiria paljon enemmän. Täällä Tasiilaqissa on mahdollisuus lähteä kävelyretkelle pitkin upeita reittejä esim. Blomsterdaliin, joka sijaitsee lähellä kylää.
He, jotka haluavat uppoutua tunumiitien kulttuuriin, voivat käydä museossa, joka sijaitsee kylän vanhassa kirkossa. Vähän erikoisempia matkamuistoja haluavat voivat suunnata taiteilijoiden verstaalle nimeltä Stunk, jossa taitavat käsityöläiset luovat kauniita esineitä paikallisista luonnonmateriaaleista.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 4
Tasiilaq, Itä-Grönlanti
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Matkallamme rannikkoa pitkin saavumme aamulla Tasiilaqiin, Itä-Grönlannin suurimpaan taajamaan. Ensimmäisen yhteyden tämän alueen grönlantilaisiin otti meriupseeri Gustav Holm vuonna 1885 tunnetulla umiakkiretkellään. Gustav Holmin ehdotuksesta Angmagssalikiin, nykyiseen Tasiilaqiin, perustettiin 1894 tanskalainen lähetys- ja kauppa-asema.
Pitkät välimatkat, jotka liittyvät matkustamiseen arktisella alueella, tarkoittivat, että Itä-Grönlannin väestö (tunumiitit) eli eristyksissä lännessä elävistä serkuistaan. Itä-Grönlannin kieli, perinteet ja kulttuuri eroavat tästä syystä merkittävästi muiden alueiden kielistä ja kulttuurista.
Vanhat perinteet elävät täällä vahvoina. Tällä seudulla elivät Grönlannin viimeiset angakkuitit (shamaanit) ja täältä on peräisin myös tupilak: hahmo, joka on koottu eläimen (ja muinoin myös ihmisen) kehon osista ja joka herätettiin eloon shamaanin lauluilla. Tupilakin oli tarkoitus tuhota vihollisia. Tällaisen hirviöhahmon luominen oli vaarallista, koska tehokkaampi maagi saattoi kääntää sen voiman ja hyökätä sen avulla hahmon luojan kimppuun.
Ensimmäiset eurooppalaiset olivat uteliaita tietämään, miltä nämä tummat pedot näyttivät. Paikalliset veistivät luusta tai sarvesta jäljitelmiä, mikä oli alku yhdelle Grönlannin hienoimmista taideperinteistä. Tasiilaqin käsityöläisten kaivertamat tupilakit olivat parhaita koko maassa.
Tasiilaq sijaitsee täydellisessä luonnonsatamassa Ammassalikin (”monen tontin paikan”) saarella. Vaikka se muistuttaa ulkoisesti länsirannikon kyliä, maasto on ankarampaa, ihmisiä on vähemmän ja rekikoiria paljon enemmän. Täällä Tasiilaqissa on mahdollisuus lähteä kävelyretkelle pitkin upeita reittejä esim. Blomsterdaliin, joka sijaitsee lähellä kylää.
He, jotka haluavat uppoutua tunumiitien kulttuuriin, voivat käydä museossa, joka sijaitsee kylän vanhassa kirkossa. Vähän erikoisempia matkamuistoja haluavat voivat suunnata taiteilijoiden verstaalle nimeltä Stunk, jossa taitavat käsityöläiset luovat kauniita esineitä paikallisista luonnonmateriaaleista.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Matkustaminen laivalla pitkin Itä-Grönlannin rannikkoa, jossa seuraavaan kylään pääseminen kestää kaksi yötä ja yhden päivän, auttaa kenties käsittämään, kuinka jättiläismäisestä maasta on kyse. Grönlanti on neljä kertaa suurempi kuin Ranska. Se hallitsee Arktiksen Atlantin puoleista osaa ja sen sijainti on 59–83° pohjoista leveyttä ja 11–74° läntistä pituutta.
Noin 80 % Grönlannista on mannerjään peitossa (grönlanniksi Semersuaq tai ”iso jää”). Se on suurin jääpeite Etelämantereen ulkopuolella. Grönlannin mannerjää on niin laaja, että se vaikuttaa ratkaisevasti sääoloihin alueella, jossa kesän sulamisvedet ja talvijäät säätelevät suurelta osin merivirtoja tässä osassa Pohjois-Atlanttia.
Kylien puuttumisesta huolimatta Ammassalikin ja Scoresbysundin välinen rannikko on elintärkeä alueen asukkaille. Kesällä paikalliset metsästävät valaita, hylkeitä ja muita villieläimiä kulkien veneillä pitkin valtavan erämaa-alueen rannikoita – kuten heidän esi-isänsä olivat tehneet aikojen alusta lähtien. Jotkut taitavat metsästäjät haluavat yhä käyttää kajakkeja väijyessään arkoja saaliseläimiä, kuten sarvivalaita. Näin tuhansia vuosia kestänyt metsästysperinne jatkuu. Vaikka jotkut haluavat talvisin käyttää moottorikelkkaa ylittääkseen rantaan takertuvan merijään, useimmat metsästäjät valitsevat mieluiten koiravaljakon, joka on kelkkaa luotettavampi, kestävämpi ja riippumaton polttoaineesta. Tässä haastavassa ympäristössä esi-isien perinteet ohittavat modernin elämän mukavuudet.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 5
Merimatkalla kohti Ittoqqortoormiitia.
Matkustaminen laivalla pitkin Itä-Grönlannin rannikkoa, jossa seuraavaan kylään pääseminen kestää kaksi yötä ja yhden päivän, auttaa kenties käsittämään, kuinka jättiläismäisestä maasta on kyse. Grönlanti on neljä kertaa suurempi kuin Ranska. Se hallitsee Arktiksen Atlantin puoleista osaa ja sen sijainti on 59–83° pohjoista leveyttä ja 11–74° läntistä pituutta.
Noin 80 % Grönlannista on mannerjään peitossa (grönlanniksi Semersuaq tai ”iso jää”). Se on suurin jääpeite Etelämantereen ulkopuolella. Grönlannin mannerjää on niin laaja, että se vaikuttaa ratkaisevasti sääoloihin alueella, jossa kesän sulamisvedet ja talvijäät säätelevät suurelta osin merivirtoja tässä osassa Pohjois-Atlanttia.
Kylien puuttumisesta huolimatta Ammassalikin ja Scoresbysundin välinen rannikko on elintärkeä alueen asukkaille. Kesällä paikalliset metsästävät valaita, hylkeitä ja muita villieläimiä kulkien veneillä pitkin valtavan erämaa-alueen rannikoita – kuten heidän esi-isänsä olivat tehneet aikojen alusta lähtien. Jotkut taitavat metsästäjät haluavat yhä käyttää kajakkeja väijyessään arkoja saaliseläimiä, kuten sarvivalaita. Näin tuhansia vuosia kestänyt metsästysperinne jatkuu. Vaikka jotkut haluavat talvisin käyttää moottorikelkkaa ylittääkseen rantaan takertuvan merijään, useimmat metsästäjät valitsevat mieluiten koiravaljakon, joka on kelkkaa luotettavampi, kestävämpi ja riippumaton polttoaineesta. Tässä haastavassa ympäristössä esi-isien perinteet ohittavat modernin elämän mukavuudet.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Saavuttaessa Scoresbysundiin, maailman laajimpaan ja pisimpään vuonoverkostoon, jää helposti huomaamatta, että tämä valtava, 35 km pitkä ”sisäänkäynti” on yhtä ainoaa vuonoa. Scoresbysund on saanut nimensä englantilaisen valaanpyytäjän ja tutkimusmatkailijan William Scoresbyn mukaan. Hän oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista, jotka kartoittivat aluetta. Paikallinen nimi laajalle vuonostolle on Kangertittivaq, tyypillinen grönlantilainen vähättely, joka karkeasti käännettynä merkitsee ”todella isoa vuonoa”.
Seudun ainoa taajama on Ittoqqortoormiit, joka merkitsee ”ihmisiä, jotka asuvat isoissa taloissa”. Taajama kuuluu epäilemättä maailman syrjäisimpiin yhteisöihin. Taajama on suhteellisen uusi. Tanskan viranomaiset perustivat sen 1925. Asukkaita siirrettiin Ammassalikin seudulta etelämmäksi reaktiona alueen huonoina pidettyihin elinoloihin sekä Tanskan suvereniteetin vahvistamiseksi Norjan kanssa käydyn aluekiistan aikana.
Vaikka taajaman perustaminen oli haastavaa, uudisasukkaat huomasivat nopeasti, että seudulla oli paljon villieläimiä ja se tarjosi erinomaiset metsästys- ja pyyntimahdollisuudet. Tämä perinne elää edelleen erittäin elinvoimaisena ja sen ansiosta valtaosa asukkaista on enemmän tai vähemmän omavaraisia. Se on välttämätöntä taajamassa, jossa huoltoalus käy vain kerran tai kaksi kesässä. Ainoa väylä ympäröivään maailmaan on helikopterikyyti läheiselle lentokentälle, jolta pieni lentokone lentää Islantiin.
Ittoqqortoormiit on taajama, jossa vallitsee voimakas yhteisöllisyys ja perinteinen kulttuuri ja jonne ulkomaalaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Kylässä on hieno museo, kaunis, perinteinen grönlantilainen kirkko. Asukkaat toivottavat vierailijat usein tervetulleiksi värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneina. Ittoqqortoormiit toimii näin mainiona johdantona Koillis-Grönlannin kulttuuriin ja elämäntapaan yhdellä maailman upeimmista luontoalueista.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 6
Scoresbysund ja Ittoqqortoormiit.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Saavuttaessa Scoresbysundiin, maailman laajimpaan ja pisimpään vuonoverkostoon, jää helposti huomaamatta, että tämä valtava, 35 km pitkä ”sisäänkäynti” on yhtä ainoaa vuonoa. Scoresbysund on saanut nimensä englantilaisen valaanpyytäjän ja tutkimusmatkailijan William Scoresbyn mukaan. Hän oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista, jotka kartoittivat aluetta. Paikallinen nimi laajalle vuonostolle on Kangertittivaq, tyypillinen grönlantilainen vähättely, joka karkeasti käännettynä merkitsee ”todella isoa vuonoa”.
Seudun ainoa taajama on Ittoqqortoormiit, joka merkitsee ”ihmisiä, jotka asuvat isoissa taloissa”. Taajama kuuluu epäilemättä maailman syrjäisimpiin yhteisöihin. Taajama on suhteellisen uusi. Tanskan viranomaiset perustivat sen 1925. Asukkaita siirrettiin Ammassalikin seudulta etelämmäksi reaktiona alueen huonoina pidettyihin elinoloihin sekä Tanskan suvereniteetin vahvistamiseksi Norjan kanssa käydyn aluekiistan aikana.
Vaikka taajaman perustaminen oli haastavaa, uudisasukkaat huomasivat nopeasti, että seudulla oli paljon villieläimiä ja se tarjosi erinomaiset metsästys- ja pyyntimahdollisuudet. Tämä perinne elää edelleen erittäin elinvoimaisena ja sen ansiosta valtaosa asukkaista on enemmän tai vähemmän omavaraisia. Se on välttämätöntä taajamassa, jossa huoltoalus käy vain kerran tai kaksi kesässä. Ainoa väylä ympäröivään maailmaan on helikopterikyyti läheiselle lentokentälle, jolta pieni lentokone lentää Islantiin.
Ittoqqortoormiit on taajama, jossa vallitsee voimakas yhteisöllisyys ja perinteinen kulttuuri ja jonne ulkomaalaiset ovat lämpimästi tervetulleita. Kylässä on hieno museo, kaunis, perinteinen grönlantilainen kirkko. Asukkaat toivottavat vierailijat usein tervetulleiksi värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneina. Ittoqqortoormiit toimii näin mainiona johdantona Koillis-Grönlannin kulttuuriin ja elämäntapaan yhdellä maailman upeimmista luontoalueista.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Yön aikana ohitamme Liverpool Landin karkeat vuorenhuiput ja saavumme Kong Oscar Fjordin suulle. Olemme nyt valtavassa Koillis-Grönlannin kansallispuistossa, jonka pinta-ala on lähes miljoona neliökilometriä (lähes kaksi kertaa Ranskan kokoinen). Kyse on maailman suurimmasta kansallispuistosta ja laajimmasta suojellusta maa-alueesta, joka sisältää myös planeetan pohjoisimman maa-alueen. Alueella ei ole pysyvää asutusta, mutta 1800-luvun puoliväliin saakka tällä upealla seudulla eli erilaisia paimentolaiselämää viettäneitä inuiittimetsästäjiä. He elivät sillä, mitä luonnolla oli tarjota.
Ohjelma kansallispuistossa riippuu tuuli-, meri-, sää- ja jääolosuhteista. Tällaisella syrjäisellä seudulla kaukana pohjoisessa Äiti Maa sanelee ehdot ihmisen toiminnalle. Kapteeni ja tutkimusmatkatiimi päättävät yhdessä tarkasta reitistä ja aktiviteeteista, joista tiedotetaan yleensä edellisenä iltana.
Yksi kiinnostavista maihinnousupaikoista on 1 300 m korkea kallioseinämä Bastionen Ella Øn rannikolla. Kauempana pohjoisessa ohitamme kenties pienen Maria Øn, jolla saksalaisilla oli leiri toisen maailmansodan aikana. Saksalaisten yritys saada jalansijaa Grönlannissa toisen maailmansodan aikana on jo itsessään kiehtova tarina. Ohitettuamme Ruth Øn pääsemme toivottavasti nousemaan maihin Ymer Ølle Blomsterbugtenissa, joka on kuin pieni keidas kansallispuistossa.
Pieneltä Varghytten metsästysmajalta voimme nauttia upeista näkymistä tyypilliselle tasaiselle vuorelle nimeltä Teufelsschloss, jonka moniväriset kalliokerrostumat kertovat alueen kiehtovasta geologisesta kehityksestä. Seuraavaksi voimme pyrkiä ohi mahtavan Waltershausenin jäätikön, joka synnyttää uusia jäävuoria. Sitten on vuorossa kaunis Moskusokse Fjord. Paluumatkalla kohti avomerta voimme yrittää nousta maihin Jameson Landissä, joka on jääkarhujen suosiossa.
Minne tahansa tuuli ja sää meidät tässä valtavassa erämaassa kuljettavatkaan, voit olla varma siitä, että tiedossa on jännitystä, seikkailua ja huikeaa luontoa. Kokenut retkikuntatiimimme jakaa mahdollisimman paljon tietoa alueesta joko luennoilla, iltatapaamisissa tai kahvikupposen äärellä aluksen kannella. Kansallispuistossa viettämämme ajan retkikuntatiimi tarkkailee alati luontoa ja etsii eläimiä, joten pidä kiikari käsillä!
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 7 - 9
Koillis-Grönlannin kansallispuisto.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Yön aikana ohitamme Liverpool Landin karkeat vuorenhuiput ja saavumme Kong Oscar Fjordin suulle. Olemme nyt valtavassa Koillis-Grönlannin kansallispuistossa, jonka pinta-ala on lähes miljoona neliökilometriä (lähes kaksi kertaa Ranskan kokoinen). Kyse on maailman suurimmasta kansallispuistosta ja laajimmasta suojellusta maa-alueesta, joka sisältää myös planeetan pohjoisimman maa-alueen. Alueella ei ole pysyvää asutusta, mutta 1800-luvun puoliväliin saakka tällä upealla seudulla eli erilaisia paimentolaiselämää viettäneitä inuiittimetsästäjiä. He elivät sillä, mitä luonnolla oli tarjota.
Ohjelma kansallispuistossa riippuu tuuli-, meri-, sää- ja jääolosuhteista. Tällaisella syrjäisellä seudulla kaukana pohjoisessa Äiti Maa sanelee ehdot ihmisen toiminnalle. Kapteeni ja tutkimusmatkatiimi päättävät yhdessä tarkasta reitistä ja aktiviteeteista, joista tiedotetaan yleensä edellisenä iltana.
Yksi kiinnostavista maihinnousupaikoista on 1 300 m korkea kallioseinämä Bastionen Ella Øn rannikolla. Kauempana pohjoisessa ohitamme kenties pienen Maria Øn, jolla saksalaisilla oli leiri toisen maailmansodan aikana. Saksalaisten yritys saada jalansijaa Grönlannissa toisen maailmansodan aikana on jo itsessään kiehtova tarina. Ohitettuamme Ruth Øn pääsemme toivottavasti nousemaan maihin Ymer Ølle Blomsterbugtenissa, joka on kuin pieni keidas kansallispuistossa.
Pieneltä Varghytten metsästysmajalta voimme nauttia upeista näkymistä tyypilliselle tasaiselle vuorelle nimeltä Teufelsschloss, jonka moniväriset kalliokerrostumat kertovat alueen kiehtovasta geologisesta kehityksestä. Seuraavaksi voimme pyrkiä ohi mahtavan Waltershausenin jäätikön, joka synnyttää uusia jäävuoria. Sitten on vuorossa kaunis Moskusokse Fjord. Paluumatkalla kohti avomerta voimme yrittää nousta maihin Jameson Landissä, joka on jääkarhujen suosiossa.
Minne tahansa tuuli ja sää meidät tässä valtavassa erämaassa kuljettavatkaan, voit olla varma siitä, että tiedossa on jännitystä, seikkailua ja huikeaa luontoa. Kokenut retkikuntatiimimme jakaa mahdollisimman paljon tietoa alueesta joko luennoilla, iltatapaamisissa tai kahvikupposen äärellä aluksen kannella. Kansallispuistossa viettämämme ajan retkikuntatiimi tarkkailee alati luontoa ja etsii eläimiä, joten pidä kiikari käsillä!
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Kapteeni ja hänen perämiehensä ohjaavat Ocean Albatrosia nyt kohti etelää pitkin Blossevillen rannikkoa, joka on ehkä näyttävin rannikkoalue Antarktiksen ulkopuolella. Korkeat ja tummat kallioseinämät ovat peräisin Atlantin aukosta, joka syntyi, kun Norja ja Grönlanti erosivat toisistaan. Sen seurauksena tuhansia kuutiometrejä laavaa virtasi ulos maankuoresta.
Dramaattiset mustan kivimassan kerrokset kertovat lukemattomista tulivuorenpurkauksista alueella noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Tätä kiehtovaa seutua tutki ensimmäisenä legendaarinen tanskalainen tutkimusmatkailija Ejnar Mikkelsen. Alue on sittemmin vetänyt puoleensa geologeja kaikkialta maailmasta.
Blossevillen rannikko on saanut nimensä ranskalaisen tutkimusmatkailijan Jules de Blossevillen mukaan. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen tällä huikealla rannikkoalueella. De Blossevillen yrittäessä kartoittaa rannikkoa La Lilloise -aluksellaan vuonna 1833 alus ja koko sen miehistö katosi jäljettömiin. Myöhempien retkikuntien ei onnistunut löytää jälkeäkään aluksesta ja sen kohtalo on yhä mysteeri.
Viimeisten vuosikymmenten aikana kesät ovat muuttuneet lämpimämmiksi ja merijää on vähentynyt, mikä mahdollistaa Ocean Albatrosin kaltaisten jäävahvistettujen erikoisalusten liikkumisen rannikkoa pitkin. Samalla tiirailemme, näkyykö eläimiä, hylättyjä inuiittien asuinsijoja tai muita maallisia merkkejä.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 10
Pitkin Blossevillen rannikkoa.
Maihinnousuaikataulu ilmoitetaan aluksella.
Kapteeni ja hänen perämiehensä ohjaavat Ocean Albatrosia nyt kohti etelää pitkin Blossevillen rannikkoa, joka on ehkä näyttävin rannikkoalue Antarktiksen ulkopuolella. Korkeat ja tummat kallioseinämät ovat peräisin Atlantin aukosta, joka syntyi, kun Norja ja Grönlanti erosivat toisistaan. Sen seurauksena tuhansia kuutiometrejä laavaa virtasi ulos maankuoresta.
Dramaattiset mustan kivimassan kerrokset kertovat lukemattomista tulivuorenpurkauksista alueella noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Tätä kiehtovaa seutua tutki ensimmäisenä legendaarinen tanskalainen tutkimusmatkailija Ejnar Mikkelsen. Alue on sittemmin vetänyt puoleensa geologeja kaikkialta maailmasta.
Blossevillen rannikko on saanut nimensä ranskalaisen tutkimusmatkailijan Jules de Blossevillen mukaan. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen tällä huikealla rannikkoalueella. De Blossevillen yrittäessä kartoittaa rannikkoa La Lilloise -aluksellaan vuonna 1833 alus ja koko sen miehistö katosi jäljettömiin. Myöhempien retkikuntien ei onnistunut löytää jälkeäkään aluksesta ja sen kohtalo on yhä mysteeri.
Viimeisten vuosikymmenten aikana kesät ovat muuttuneet lämpimämmiksi ja merijää on vähentynyt, mikä mahdollistaa Ocean Albatrosin kaltaisten jäävahvistettujen erikoisalusten liikkumisen rannikkoa pitkin. Samalla tiirailemme, näkyykö eläimiä, hylättyjä inuiittien asuinsijoja tai muita maallisia merkkejä.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Matkatessamme kohti Reykjavikia aluksella järjestetään erilaisia aktiviteetteja, jotta saat tilaisuuden sulatella matkakokemuksiasi. Rentoudu raikkaan cocktailin äärellä Nordic Barissa uusien ystävien seurassa, ime uutta tietoa, käy tutkimusmatkatiimiläisen pitämällä luennolla tai vain nauti meitä Islantia kohti seuraavien myrskylintujen katselusta.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Päivä 11
Merimatka Reykjavikiin.
Matkatessamme kohti Reykjavikia aluksella järjestetään erilaisia aktiviteetteja, jotta saat tilaisuuden sulatella matkakokemuksiasi. Rentoudu raikkaan cocktailin äärellä Nordic Barissa uusien ystävien seurassa, ime uutta tietoa, käy tutkimusmatkatiimiläisen pitämällä luennolla tai vain nauti meitä Islantia kohti seuraavien myrskylintujen katselusta.
Aamiainen, lounas ja illallinen aluksella.
Alus saapuu satamaan klo 6.00.
Yön aikana olemme matkanneet viimeisen etapin perille Reykjavikiin. Nyt on aika jättää hyvästit miehistölle ja tutkimusmatkatiimille. Sitten meidät kuljetetaan lentokentälle. On aika palata kotiin.
Aamiainen aluksella.
Päivä 12
Reykjavik ja kotimatka.
Alus saapuu satamaan klo 6.00.
Yön aikana olemme matkanneet viimeisen etapin perille Reykjavikiin. Nyt on aika jättää hyvästit miehistölle ja tutkimusmatkatiimille. Sitten meidät kuljetetaan lentokentälle. On aika palata kotiin.
Aamiainen aluksella.
Uudessa ja tyylikkäässä Ocean Albatrosissa on kaikki pienen tutkimusaluksen hyvät puolet yhdistyneenä vakauteen ja mukavuuteen, jotka ovat yleensä leimallisia isolle risteilyalukselle. Aluksella on tilaa enintään 189 matkustajalle. Tarkkaan mietitty sisustus luo kotoisan tunnelman, joka yhdessä henkilökohtaisen palvelun kanssa takaa unohtumattoman elämyksen. Aluksella on helppo liikkua ja välttyä ihmisjoukoilta ja jonoilta. Ocean Albatrosilla miellyttävä matkanteko yhdistyy isoilta aluksilta tuttuun luksukseen.
Suomalainen
Ei
Ei
Islannin kruunu, Tanskan kruunu
Suomalainen
Ei
Ei
Islannin kruunu, Tanskan kruunu
Täältä voit lukea lisää Grönlannista: https://www.albatros-travel.fi/matkakohteet/eurooppa/gronlanti
Hytit
Kategoria PS: Premiumsviitti, 45 m2
Ocean Albatrosin suurin hytti on premiumsviitti. Tässä kahden huoneen sviitissä on parivuode (tai kaksi erillistä vuodetta), sohvaryhmä, pöytä ja tuoli sekä parveke ja tilava kylpyhuone. Sijainti kannella 4. Tiedustele hintaa ja varausmahdollisuutta Albatrosin asiakaspalvelusta.
Kategoria A: Juniorisviitti, 42 m2
Ocean Albatrosin juniorisviiteistä on upeat näkymät, sillä ne sijaitsevat ylemmällä hyttikannella. Sviiteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, vuodesohva, istuinryhmä, tilava kylpyhuone sekä oma parveke. Mahdollisuus varata kolmelle hengelle. Sijainti kannella 7.
Kategoria B: Parvekesviitti, 28 m2
Ocean Albatrosilla on kuusi parvekesviittiä. Sviiteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, kylpyhuone sekä oma parveke. Nämä parvekesviitit on suunniteltu kahdelle aikuiselle. Sijainti kannella 4 ja 6.
Kategoria C: Parvekehytti, 24 m2
Näitä hyttejä aluksella on eniten. Parvekehyteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, kylpyhuone sekä oma parveke. Puolessa hyteistä on vuodesohva, jolloin hytissä voi majoittua kahden aikuisen lisäksi myös lapsi. Mikäli toiveena on kaksi hyttiä väliovella, se kannattaa kertoa varausta tehdessä. Sijainti kannella 4 ja 6.
Kategoria D: Standardihytti, jossa on pyöreä ikkuna, 22 m2
Standardihytti sopii matkustajille, jotka haluavat mukavan tukikohdan. Kaikissa standardihyteissä on kaksi erillistä vuodetta, pyöreä ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 3 ja 4.
Kategoria E: Standardihytti, jossa on ranskalainen parveke, 16 m2
Standardihytti, jossa on ranskalainen parveke, parivuode, lattiasta kattoon ulottuva ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 7.
Kategoria F: Kolmen hengen hytti, jossa on pyöreä ikkuna, 22 m2
Standardihytti sopii kolmelle matkustajalle, jotka haluavat mukavan tukikohdan. Hyteissä on kaksi erillistä vuodetta, vuodesohva, pyöreä ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 3.
Kategoria G: Standardihytti yhdelle hengelle, 14 m2
Sijainti kannella 3. Hytit sijaitsevat lähellä aluksen mudroomia (varustehuonetta) ja niistä pääsee kätevästi kumivenetasanteelle.
Minimiosallistujamäärä risteilylle on 50 henkilöä. Mikäli osallistujia on tätä vähemmän, pidätämme oikeuden peruuttaa matka. Tälläisessä tapauksessa peruutus tehdään yleensä viimeistään 4-6 viikkoa ennen matkan lähtöpäivää.
Muutokset matkaohjelmaan mahdollisia sääolosuhteista riippuen.
Kyse on luontomatkasta, jossa on rajallisempi määrä osallistujia ja omia erityispiirteitä: kaikki voivat yhtä aikaa nousta maihin, vierailla tutkimusasemilla, osallistua retkille sekä kuunnella luentoja aluksella.
Matka ei ole kohtuuttoman vaativa eikä siihen kuulu pakollisia ponnistuksia eikä osallistujiin kohdistu erityisvaatimuksia. Edellytyksenä on toki se, että matkustaja on pystyy liikkumaan itsenäisesti sekä haluaa kokea luonnon sen omilla ehdoilla. Huomaathan, että matka eroaa tavanomaisista lomamatkoista siinä, ettei meillä ole samanlaisia mahdollisuuksia suunnitella matkan yksityiskohtia etukäteen. Monia elementtejä on vaikea ennustaa, ja lopullinen reitti päätetään tuuli-, sää-, jää- ja virtausolosuhteiden pohjalta. Reittikuvausta tulee lukea ihannetilanteen kuvauksena, joka tuskin täysin toteutuu vaikka alueella vallitsisi korkeapaine ja aurinkoinen sää useiden viikkojen ajan.
Tutkimusmatkan johtaja päättää yhdessä kapteenin kanssa reitistä ja päiväohjelmasta matkan aikana pyrkien siihen, että saamme matkasta parhaan mahdollisen irti kulloisissakin olosuhteissa. Jos esimerkiksi kohtaamme yhtäkkiä valasparven, päiväohjelma voi muuttua siinä paikassa.
Tärkeä osa matkaa on risteily ja maihinnousut aluksen mukana kulkevien zodiac-tyyppisten kumiveneiden avulla. Kumiveneet kuljettavat meidät karuille rannikoille, pitkin jäätiköiden reunamia ja katsomaan valaita. Alus on varustettu laskettavin portain (tikkaat), joita pitkin laskeudutaan kumiveneisiin. Kumiveneissä on tehokas moottori. Alus menee niin lähelle nähtävyyksiä, jäätiköitä ja lintukallioita kuin mahdollista, sitten laskeudumme kumiveneisiin noustaksemme maihin tai katsellaksemme valaita, hylkeitä, jäävuoria tai lintuluotoja lähempää, eläimiä häiritsemättä. Siirtyminen kumiveneeseen ja takaisin alukseen on suhteellisen helppoa kaikille itsenäisesti liikkuville, mutta voi olla haastavaa ongelmallista liikuntarajoitteisille. Osallistujat voivat myös jäädä alukselle.
Merimatkojen aikana aluksella järjestetään englanninkielisiä asiantuntijaluentoja. Tutkimusalustiimi on kansainvälinen ja retket opastetaan englanniksi.
Tälle risteilylle osallistujan tulee kyetä liikkumaan omatoimisesti ja pystyä kävelemään ilman apua mäkisessäkin maastossa. Alle 18-vuotiaat matkustavat ja majoittuvat samaan hyttiin/huoneeseen yhdessä yli 18-vuotiaan kanssa.
Alus ei valitettavasti sovellu henkilöille, jotka eivät kykene liikkumaan ilman apua. Kyse on turvallisuudesta: varustamo vaatii, että kaikkien matkustajien on kyettävä siirtymään veneestä toiseen ilman henkilökunnan tai kanssamatkustajien apua. Alukselle ei saa tuoda pyörätuoleja eikä kävelytukia/rollaattoreita. Turvallisuussyistä kulkuväylät on pidettävä esteettöminä.
Matkustaja on velvollinen ilmoittamaan Albatros Travelille mahdollisesta sairaudesta tai vaivasta, vammasta, raskaudesta tai muusta asiaintilasta, jolla voi olla merkitystä matkustajan hyvinvoinnin tai terveyden kannalta risteilyn aikana.
Matkustajan tulee kyetä liikkumaan laivassa ja siirtymään Zodiac-kumiveneisiin ilman apuvälineitä. Retkikohteissa kävellään/patikoidaan ja maasto on osittain epätasaista.
Matka ei sovellu liikuntaesteisille.
Tarvitsemme kaikkien matkustajien passitiedot (passin numero ja voimassaoloaika, syntymäaika ja -paikka). Laivan lähtöselvityksessä passi luovutetaan lähtöselvitysvirkailijalle. Passi palautetaan risteilyn päättyessä.
Kun oleskelemme maissa, on tietysti hyvin tärkeää osoittaa syvää kunnioitusta ainutlaatuista luontoa kohtaan. Se tarkoittaa toimimista seuraavan periaatteen mukaisesti: Älä jätä luontoon mitään muuta kuin jalanjälkesi äläkä ota luonnosta mukaasi muuta kuin muistoja. Kehotamme lisäksi pysyttelemään oman ryhmän läheisyydessä – tämä pätee erityisesti matkoihin napaseudulla, jossa jääkarhun kohtaaminen ei ole mitenkään harvinaista. Kaikkien tulee noudattaa tutkimusmatkan johtajan ohjeita.
Ota mukaan pieni reppu tai laukku, johon voit pakata retkipäivien aikana tarvitsemasi tavarat.
Ota mukaan myös kiikarit ja aurinkovoide, jossa on riittävän korkea suojakerroin. Pakkaa mukaan ulkoiluvaatteita, joissa on helppo liikkua. Suosittelemme kerrospukeutumista; vaatekertoja, joita on helppo lisätä ja vähentää tarpeen mukaan. Hyvät ja pitävä pohjaiset kengät, joilla on turvallista liikkua myös epätasaisessa maastossa.
Saatamme joutua aallokkoon, vaikka matkaammekin suhteellisen lähellä rannikkoa. Matkapahoinvointilaastari voi auttaa. Tablettimuotoinen matkapahoinvointilääke on toinen vaihtoehto. Huomaathan, että matkapahoinvointilääke voi vaikuttaa unettavasti. Mikäli sinulla on yliherkkyyttä, otathan yhteyttä lääkäriisi ennen kuin hankit lääkkeet.
Albatros Travelin tutkimusmatkatiimin lisäksi laivalla on miehistö, joka huolehtii siitä, että matkastasi tulee ainutlaatuinen kokemus. Aluksen kapteeni, perämiehet ja matruusit vastaavat laivan toiminnasta ja ohjauksesta sekä laivan ulkotiloista. Hotellinjohtaja ja hotellin henkilökunta vastaavat hyteistä ja ruokailusta ja tekevät kaikkensa, jotta oleskelusi laivalla olisi mahdollisimman miellyttävä. Miehistö puhuu englantia.
Aluksella on asiakkaita ja Albatros Expeditions-tiimin matkanjohtajia sekä Pohjoismaista että niiden ulkopuolelta. Aluksen henkilökunta on kansainvälistä ja he huolehtivat matkustusmukavuudesta ja turvallisuudesta. Kuulutukset aluksella tapahtuvat englanniksi.
Tällä matkalla reitti vie avomerelle, joten emme voi välttyä siltä, että laiva keikkuu. Pidä tästä syystä aina kiinni kaiteesta, joita on aluksen kaikilla käytävillä ja seinillä.
Kumiveneeseen mennessä on tärkeää pitää aina toinen käsi vapaana, jotta miehistön jäsen voi auttaa matkustajan turvallisesti veneeseen ns. merimiesotteella.
Molemmat säännöt käydään perusteellisesti läpi ensimmäisessä tietoiskussa aluksella.
Täältä voit lukea lisää Grönlannista: https://www.albatros-travel.fi/matkakohteet/eurooppa/gronlanti
Hytit
Kategoria PS: Premiumsviitti, 45 m2
Ocean Albatrosin suurin hytti on premiumsviitti. Tässä kahden huoneen sviitissä on parivuode (tai kaksi erillistä vuodetta), sohvaryhmä, pöytä ja tuoli sekä parveke ja tilava kylpyhuone. Sijainti kannella 4. Tiedustele hintaa ja varausmahdollisuutta Albatrosin asiakaspalvelusta.
Kategoria A: Juniorisviitti, 42 m2
Ocean Albatrosin juniorisviiteistä on upeat näkymät, sillä ne sijaitsevat ylemmällä hyttikannella. Sviiteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, vuodesohva, istuinryhmä, tilava kylpyhuone sekä oma parveke. Mahdollisuus varata kolmelle hengelle. Sijainti kannella 7.
Kategoria B: Parvekesviitti, 28 m2
Ocean Albatrosilla on kuusi parvekesviittiä. Sviiteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, kylpyhuone sekä oma parveke. Nämä parvekesviitit on suunniteltu kahdelle aikuiselle. Sijainti kannella 4 ja 6.
Kategoria C: Parvekehytti, 24 m2
Näitä hyttejä aluksella on eniten. Parvekehyteissä on parivuode tai kaksi erillistä vuodetta, kylpyhuone sekä oma parveke. Puolessa hyteistä on vuodesohva, jolloin hytissä voi majoittua kahden aikuisen lisäksi myös lapsi. Mikäli toiveena on kaksi hyttiä väliovella, se kannattaa kertoa varausta tehdessä. Sijainti kannella 4 ja 6.
Kategoria D: Standardihytti, jossa on pyöreä ikkuna, 22 m2
Standardihytti sopii matkustajille, jotka haluavat mukavan tukikohdan. Kaikissa standardihyteissä on kaksi erillistä vuodetta, pyöreä ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 3 ja 4.
Kategoria E: Standardihytti, jossa on ranskalainen parveke, 16 m2
Standardihytti, jossa on ranskalainen parveke, parivuode, lattiasta kattoon ulottuva ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 7.
Kategoria F: Kolmen hengen hytti, jossa on pyöreä ikkuna, 22 m2
Standardihytti sopii kolmelle matkustajalle, jotka haluavat mukavan tukikohdan. Hyteissä on kaksi erillistä vuodetta, vuodesohva, pyöreä ikkuna ja kylpyhuone. Sijainti kannella 3.
Kategoria G: Standardihytti yhdelle hengelle, 14 m2
Sijainti kannella 3. Hytit sijaitsevat lähellä aluksen mudroomia (varustehuonetta) ja niistä pääsee kätevästi kumivenetasanteelle.
Minimiosallistujamäärä risteilylle on 50 henkilöä. Mikäli osallistujia on tätä vähemmän, pidätämme oikeuden peruuttaa matka. Tälläisessä tapauksessa peruutus tehdään yleensä viimeistään 4-6 viikkoa ennen matkan lähtöpäivää.
Muutokset matkaohjelmaan mahdollisia sääolosuhteista riippuen.
Kyse on luontomatkasta, jossa on rajallisempi määrä osallistujia ja omia erityispiirteitä: kaikki voivat yhtä aikaa nousta maihin, vierailla tutkimusasemilla, osallistua retkille sekä kuunnella luentoja aluksella.
Matka ei ole kohtuuttoman vaativa eikä siihen kuulu pakollisia ponnistuksia eikä osallistujiin kohdistu erityisvaatimuksia. Edellytyksenä on toki se, että matkustaja on pystyy liikkumaan itsenäisesti sekä haluaa kokea luonnon sen omilla ehdoilla. Huomaathan, että matka eroaa tavanomaisista lomamatkoista siinä, ettei meillä ole samanlaisia mahdollisuuksia suunnitella matkan yksityiskohtia etukäteen. Monia elementtejä on vaikea ennustaa, ja lopullinen reitti päätetään tuuli-, sää-, jää- ja virtausolosuhteiden pohjalta. Reittikuvausta tulee lukea ihannetilanteen kuvauksena, joka tuskin täysin toteutuu vaikka alueella vallitsisi korkeapaine ja aurinkoinen sää useiden viikkojen ajan.
Tutkimusmatkan johtaja päättää yhdessä kapteenin kanssa reitistä ja päiväohjelmasta matkan aikana pyrkien siihen, että saamme matkasta parhaan mahdollisen irti kulloisissakin olosuhteissa. Jos esimerkiksi kohtaamme yhtäkkiä valasparven, päiväohjelma voi muuttua siinä paikassa.
Tärkeä osa matkaa on risteily ja maihinnousut aluksen mukana kulkevien zodiac-tyyppisten kumiveneiden avulla. Kumiveneet kuljettavat meidät karuille rannikoille, pitkin jäätiköiden reunamia ja katsomaan valaita. Alus on varustettu laskettavin portain (tikkaat), joita pitkin laskeudutaan kumiveneisiin. Kumiveneissä on tehokas moottori. Alus menee niin lähelle nähtävyyksiä, jäätiköitä ja lintukallioita kuin mahdollista, sitten laskeudumme kumiveneisiin noustaksemme maihin tai katsellaksemme valaita, hylkeitä, jäävuoria tai lintuluotoja lähempää, eläimiä häiritsemättä. Siirtyminen kumiveneeseen ja takaisin alukseen on suhteellisen helppoa kaikille itsenäisesti liikkuville, mutta voi olla haastavaa ongelmallista liikuntarajoitteisille. Osallistujat voivat myös jäädä alukselle.
Merimatkojen aikana aluksella järjestetään englanninkielisiä asiantuntijaluentoja. Tutkimusalustiimi on kansainvälinen ja retket opastetaan englanniksi.
Tälle risteilylle osallistujan tulee kyetä liikkumaan omatoimisesti ja pystyä kävelemään ilman apua mäkisessäkin maastossa. Alle 18-vuotiaat matkustavat ja majoittuvat samaan hyttiin/huoneeseen yhdessä yli 18-vuotiaan kanssa.
Alus ei valitettavasti sovellu henkilöille, jotka eivät kykene liikkumaan ilman apua. Kyse on turvallisuudesta: varustamo vaatii, että kaikkien matkustajien on kyettävä siirtymään veneestä toiseen ilman henkilökunnan tai kanssamatkustajien apua. Alukselle ei saa tuoda pyörätuoleja eikä kävelytukia/rollaattoreita. Turvallisuussyistä kulkuväylät on pidettävä esteettöminä.
Matkustaja on velvollinen ilmoittamaan Albatros Travelille mahdollisesta sairaudesta tai vaivasta, vammasta, raskaudesta tai muusta asiaintilasta, jolla voi olla merkitystä matkustajan hyvinvoinnin tai terveyden kannalta risteilyn aikana.
Matkustajan tulee kyetä liikkumaan laivassa ja siirtymään Zodiac-kumiveneisiin ilman apuvälineitä. Retkikohteissa kävellään/patikoidaan ja maasto on osittain epätasaista.
Matka ei sovellu liikuntaesteisille.
Tarvitsemme kaikkien matkustajien passitiedot (passin numero ja voimassaoloaika, syntymäaika ja -paikka). Laivan lähtöselvityksessä passi luovutetaan lähtöselvitysvirkailijalle. Passi palautetaan risteilyn päättyessä.
Kun oleskelemme maissa, on tietysti hyvin tärkeää osoittaa syvää kunnioitusta ainutlaatuista luontoa kohtaan. Se tarkoittaa toimimista seuraavan periaatteen mukaisesti: Älä jätä luontoon mitään muuta kuin jalanjälkesi äläkä ota luonnosta mukaasi muuta kuin muistoja. Kehotamme lisäksi pysyttelemään oman ryhmän läheisyydessä – tämä pätee erityisesti matkoihin napaseudulla, jossa jääkarhun kohtaaminen ei ole mitenkään harvinaista. Kaikkien tulee noudattaa tutkimusmatkan johtajan ohjeita.
Ota mukaan pieni reppu tai laukku, johon voit pakata retkipäivien aikana tarvitsemasi tavarat.
Ota mukaan myös kiikarit ja aurinkovoide, jossa on riittävän korkea suojakerroin. Pakkaa mukaan ulkoiluvaatteita, joissa on helppo liikkua. Suosittelemme kerrospukeutumista; vaatekertoja, joita on helppo lisätä ja vähentää tarpeen mukaan. Hyvät ja pitävä pohjaiset kengät, joilla on turvallista liikkua myös epätasaisessa maastossa.
Saatamme joutua aallokkoon, vaikka matkaammekin suhteellisen lähellä rannikkoa. Matkapahoinvointilaastari voi auttaa. Tablettimuotoinen matkapahoinvointilääke on toinen vaihtoehto. Huomaathan, että matkapahoinvointilääke voi vaikuttaa unettavasti. Mikäli sinulla on yliherkkyyttä, otathan yhteyttä lääkäriisi ennen kuin hankit lääkkeet.
Albatros Travelin tutkimusmatkatiimin lisäksi laivalla on miehistö, joka huolehtii siitä, että matkastasi tulee ainutlaatuinen kokemus. Aluksen kapteeni, perämiehet ja matruusit vastaavat laivan toiminnasta ja ohjauksesta sekä laivan ulkotiloista. Hotellinjohtaja ja hotellin henkilökunta vastaavat hyteistä ja ruokailusta ja tekevät kaikkensa, jotta oleskelusi laivalla olisi mahdollisimman miellyttävä. Miehistö puhuu englantia.
Aluksella on asiakkaita ja Albatros Expeditions-tiimin matkanjohtajia sekä Pohjoismaista että niiden ulkopuolelta. Aluksen henkilökunta on kansainvälistä ja he huolehtivat matkustusmukavuudesta ja turvallisuudesta. Kuulutukset aluksella tapahtuvat englanniksi.
Tällä matkalla reitti vie avomerelle, joten emme voi välttyä siltä, että laiva keikkuu. Pidä tästä syystä aina kiinni kaiteesta, joita on aluksen kaikilla käytävillä ja seinillä.
Kumiveneeseen mennessä on tärkeää pitää aina toinen käsi vapaana, jotta miehistön jäsen voi auttaa matkustajan turvallisesti veneeseen ns. merimiesotteella.
Molemmat säännöt käydään perusteellisesti läpi ensimmäisessä tietoiskussa aluksella.
Lisämaksu hyttiluokan korotuksesta jaetussa kahden hengen hytissä
Lisämaksu hytistä yhdelle eri hyttekategorioissa