Bahama on amerikkalaisten lähin Karibian rantaparatiisi, ja se on ollut amerikkalainen turvasatama 1920-luvun kieltoaikakaudesta, jolloin sekä gangsterit että tavalliset janoiset asukkaat joutuivat etsimään Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolelta alkoholijuomia ja kasinoita. Bahamasaarten hiekka, vesi ja lomatunnelma ovat edelleen matkustamisen arvoisia, ja jos tarvitset aikaa itsellesi, siihen on myös mahdollisuus. 3000:sta saaresta ja caysista vain 30 on asuttuja, ja siellä on hyvät mahdollisuudet löytää rehevä koralliriutta tai neitsytranta, jota kaikki muut eivät ole vielä löytäneet.
Bahama on saarivaltio, joka koostuu 29 suuresta saaresta, 600 pienemmästä ja 2 500 pienestä saaresta, jotka sijaitsevat Floridasta kaakkoon ja Kuuban pohjoispuolella. Saari on yli 1300 km pitkä ja kohoaa vain 40-60 m merenpinnan yläpuolelle. Silti Bahamalla on 3 500 kilometriä rantaviivaa, eikä ole vaikea arvata, mitä yli miljoona ihmistä, joka matkustaa Bahamaan vuosittain, tavoittelevat.
Suurin osa 300 000 bahamalaisesta asuu ei kovin suurella New Providencen saarella, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Nassau. 85 prosentilla asukkaista on afrikkalaista verta suonissaan, mikä johtuu englantilaisten siirtomaaherrojen taipumuksesta hankkia työvoimaa tuomalla orjia Afrikasta. Bahama oli ensimmäinen paikka, johon Kolumbus laskeutui etsiessään vesiväylää Intiaan vuonna 1492. Perinteen mukaan eurooppalainen tutkimusmatkailija vieraili ensimmäisenä juuri San Salvadorin saarella. Kolumbuksen kohtaamat saaren asukkaat olivat Lucayans, intiaaniheimo, joka eli kalastuksen keinoin ja oli saapunut Bahamalle Kuubasta ja Hispaniolasta. Kolumbus kävi vilkasta kauppaa intiaanien kanssa, mutta hänen myöhemmät maanmiehensä eivät olleet niin diplomaattisia, ja muutaman sadan vuoden orjuuden, sodan ja tuntemattomien sairauksien jälkeen kaikki lucaylaiset tuhottiin. Kolumbuksen "löydön" jälkeen Bahama kuului laajoihin espanjalaisiin siirtokuntiin saamatta kuitenkaan paljon huomiota itsenimittäneiltä hallitsijoilta. Tämä teki autioista saarista suosittuja merirosvojen keskuudessa, jotka pitivät niitä ihanteellisina piilopaikoina merirosvoille itselleen ja heidän aarteilleen. Englanti valloitti Bahaman vuonna 1629 ja hallitsi valtiota, kunnes saaret itsenäistyivät vuonna 1973.
New Providencen ja Grand Bahaman saaret ovat saarivaltion tiheimmin asuttuja ja kehittyneimpiä. Muita saaria kutsutaan perhesaariksi, ja ne voivat tarjota tyypillistä länsi-intialaista tunnelmaa kalypsomusiikin ja saaren pääviljelysatojen festivaaleilla, kuten ananas- tai kookosfestivaalilla. Jotkut näistä niin sanotuista perhesaarista ovat asumattomia luotoja, jotka on muutettu todellisiksi paratiisisaariksi, ja niissä on kaikki uimarannat, hoikat kookospalmut, baarit ja snorklausvarusteita vuokraavat kaupat. Yksi näistä saarista on yksityisomistuksessa oleva Great Stirrup Cay. Palmujen reunustamat valkoiset rannat ja merilintujen, kilpikonnien ja neonväristen kalojen ansiosta pieni saari on suosittu kohde monilla Bahaman matkoilla. Bahaman pääkaupunki Nassau on jalankulkukaupunki. Se on hallittava ja kompakti, ja se on fiksu sekoitus karibialaista charmia ja modernia, amerikkalaisvaikutteista sileyttä. Kaupungissa on vilkas ranta, josta löytyy on muun muassa kuuluisa Straw Market, missä voit täyttää matkalaukkusi kaikenlaisilla hyödyllisillä ja hyödyttömillä esineillä olkigenren sisällä. Lähellä on ostoskatu Bay Street, joka on hajuvesien ja jalokivikauppiaiden sokkelo. Katu kuhisee elämää, varsinkin kun yksi kaupungin lukuisista paraateista tai puhallinyhtyeistä kävelee sen läpi.
Koko Bahama näyttää yhdeltä suurelta näyttelyltä maailmanluokan sukellusalueita, mutta erottuvin paikka hypätä aalloihin sukellusnaamiossa ja happipullossa on niin kutsuttu Bimini-tie Biminin saaren edustalla. Täällä merenpohjassa lepäävät valtavat kalkkikivilohkot täydellisessä rivissä, mikä saa ne näyttämään vedenalaiselta tieltä. Lohkareet muistuttavat suuria kiviä, joita inkat käyttivät vaikuttaviin rakenteisiinsa, ja spekulaatiot Bimini Roadin alkuperästä vaihtelevat kadonneesta Atlantiksesta miljoonien vuosien valtamerivirtojen muotoilemiin satunnaisiin kiviin. Jos Bahamalla lomallasi kaipaat luontoa, joka eroaa silkkisestä hiekasta ja lämpimistä aalloista, Lucayanin kansallispuisto on oikea paikka. Kalkkikiviluolien välillä kulkee mutkittelevia kävelypolkuja, joista tulee vettä kohti maailman pisin vedenalainen luolajärjestelmä, ja kävelysiltajärjestelmän avulla vierailijat pääsevät kokemaan muutoin saavuttamattomissa oleviin mangrovesuihin. Lintuharrastajien kannattaa kulkea Crooked Islandin ohi, joka voi kutsua kalasääskiä, flamingoja, kolibreita, haikaroita ja ilkikurisia rastasta sekä monia perhoslajeja, joita ei löydy muualta päin maailmaa.