On usein väitetty, että Singapore on maailman puhtain kaupunki. Korkean teknologian tunnelma pilvenpiirtävine lasiin verhottuine pilvenpiirtäjineen ja moitteettomine kaduineen saavat lähes tulevaisuutta ennakoivan vaikutelman kaupungista. Mutta sen sileän rahoitusalan pinnan alla piilee vanhoja kiinalaisia, malaijilaisia ja intialaisia perinteitä feng shuista upeisiin hindufestivaaleihin.
Singapore on kaupunkivaltio pienellä saarella aivan Malesian niemimaan eteläpuolella. Singaporen tasavalta koostuu pääsaaresta ja 54 pienestä saaresta, joista puolet on asuttuja. On lähes mahdotonta löytää rakentamatonta aluetta pääsaarella, ja kaupunkirakentaminen ja muu ihmistoiminta ovat lähes tuhonneet alkuperäisen kasvillisuuden. Joitakin sademetsän jäänteitä kuitenkin vielä löytyy, mutta suurin osa maasta on hedelmätöntä eroosion vuoksi. Maasto on matalaa, korkein kohta on vain 177 metrin korkeudella. Saaren monista pienistä puroista muodostuu mangrove-sumppeja, jotka ulottuvat melko syvälle sisämaahan. Rannikolla on koralliriuttoja, joilta Singapore hankkii yhden vientituotteistaan, nimittäin eksoottisia akvaariokaloja.
Sana Singapore juontaa juurensa sanskritista ja tarkoittaa 'Leijonakaupunkia'. Tämä nimi juontaa juurensa vanhasta legendaarisesta tarinasta indonesialaisesta prinssistä, joka kohtasi leijonan Singaporin paikalla tulkiten sen hyväksi merkiksi ja perustaen kaupungin. Se, että saarella ei koskaan ole elänyt leijonia, ei tee tarinasta huonompaa. Keski-ajalla alueella sijaitsi suuri malaijikaupunki, mutta se tuhoutui, ja saari oli autio erämaa, kun britit ostivat sen 1800-luvulla. Iso-Britannia perusti kauppapaikan ja myöhemmin teki Singaporesta brittiläisen kruunun siirtokunnan. Vuonna 1963 Singapore liittyi uudelleen perustettuun Malesian valtioon. Mutta se oli lyhyt liitto, sillä jo kahden vuoden kuluttua pieni kaupunkivaltio erosi jälleen ja sai täyden itsenäisyyden. Noin puolet Singaporen 4,5 miljoonasta asukkaasta on buddhalaisia, ja lisäksi siellä on kristittyjä, muslimeja, hinduja ja taoisteja. Monien eri etnisten ryhmien, uskontojen ja jopa kielten monimuotoisuus tarjoaa mielenkiintoisen ja monipuolisen kulttuurin. Ja väestöä valvotaan tiukasti. Singaporea kutsutaan leikkimielisesti 'sakkomaaksi', koska siellä on kiellot ja korkeat rangaistukset rikkomuksista, jotka muissa maissa luetaan vähemmän vakaviksi. Esimerkiksi purukumin ostaminen, roskien heittäminen kadulle, wc:n huuhtelematta jättäminen, riehuminen, pornografia ja homoseksuaalisuus ovat kiellettyjä. Graffitista rangaistaan ruoskalla, ja huumeiden hallussapidosta langetetaan kuolemantuomio.
Monet matkat Singaporeen alkavat välilaskuna, sillä maa toimii ilmaliikenteen solmukohtana suuressa osassa Aasiaa. Mutta kohteessa on paljon muutakin ajanvietettä kuin vain välilasku. Muslimitaajamassa voi tehdä ostoksia silkki-, sarongi- ja ruusuvesituotteiden parissa. Chinatownissa saa kurkistuksen Singaporen menneisyyteen temppelien, runsaasti koristeltujen talojen ja jatkuvan kauppiaiden toiminnan keskellä. Täältä löytyy edelleen kauppoja, jotka myyvät suitsuketta temppelivierailuja varten. Modernimpia ostoksia voi tehdä Orchard Roadilla, joka ostoskeskuksineen ja hienoine ravintoloineen on varakkaan matkailijan paratiisi. Jos tyylikäs suurkaupunki käy liian vilkkaaksi, Changi itärannikolla tarjoaa aitoa kylächarmia ja hienon rannan. Jos singaporelaiselle lomalle haluaa luonnonmaisemaa, Jurongin lintupuisto on erinomainen vaihtoehto. Lintupuisto on valtava alue, joka sisältää muun muassa 30 metriä korkean vesiputouksen ja monenlaisia lintulajeja värikkäistä papukaijoista flamingoihin ja pelikaaneihin.