Kiina on jo vuosisatojen ajan kiehtonut kaukaisena ja salaperäisenä maana. Tämä jättimäinen valtakunta houkuttelee vuosittain lukuisia matkailijoita. Vanhoissa keisarillisissa pääkaupungeissa Pekingissä, Xi'anissa, Suzhoussa ja Hangzhoussa on maailmanluokan historiallisia nähtävyyksiä. Kiinan maisemat vaihtelevat Tiibetin autioilta tasangoilta Etelä- ja Itä-Kiinan suuriin jokiin, jotka virtaavat hiljaisesti riisipeltojen keskellä. Kiinan moderneissa metropoleissa näkyy selvästi, että maa on keskellä nopeaa kehitystä.
Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista. Kiinalaisista kulttuureista vanhimmat ovat syntyneet noin kuusi tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Koko maan pitkän historian ajan Kiina on ollut joko mahtava valtakunta, joka alisti naapureitaan tai kokoelma pienempiä dynastioita, jotka yrittivät puolustautua hunneja, tataareja, mongoleja ja muita valloittajia vastaan. Keisarit ovat hallinneet maata menneisyydessä. Suurin mullistus tapahtui vuonna 1949, kun Kiinan tasavalta julisti Maon johtajakseen. Mao ryhtyi muuttamaan valtavaa imperiumia, maanomistajat menettivät maansa ja niistä muodostettiin kollektiivitiloja tai alueita uusille tehtaille. Maon kuoleman (1976) jälkeen kova kommunistinen linja pehmeni hieman. Pian hyväksyttiin uusi perustuslaki, jossa priorisoitiin talouskasvua ja modernisointia ideologian sijaan.
Kaupankäynnillä on ollut aina merkittävä rooli Kiinassa. Erityinen kiitos tästä kuuluu Silkkitielle, joka yhdisti Euroopan ja Länsi-Aasian. Kiina ei ole säästynyt eurooppalaisilta vaikutteilta, vaikka maa ei koskaan ole ollutkaan siirtomaa. Silkkitien kautta kulkeneet kauppiaat sekä oopiumisodat 1839-42 ja 1856-60 toivat eurooppalaisia kulttuurivaikutteita Kiinaan. Toisaalta myös kiinalaista kulttuuria on kulkeutunut Eurooppaan. Vanhoja kiinalaisia keksintöjä ovat esimerkiksi keramiikkatuotteet, kalligrafia, ilotulitteet ja nuudelit (joiden nimi muuttui spagetiksi saavuttuaan Italiaan). Myös arkkitehtuurin, oopperan ja golfin juuret ovat Kiinassa.
Kiinassa on kolme pääuskontoa: taolaisuus, kungfutselaisuus ja buddhalaisuus, joita väestö on saanut harjoittaa hieman vapaammin Maon kuoleman jälkeen. Kiina on edelleen pitkälti maatalousmaa ja suurin osa kiinalaisista saa elantonsa riisistä, vehnästä ja soijasta. Viime vuosina talouskasvu on ollut nopeaa, ja keskelle kommunistista maata on perustettu erityisiä talousalueita, joissa yksityiset ja ulkomaiset investoinnit voivat kukoistaa ilman, että hallitus puuttuu niihin.
Yhdelle matkalle on mahdotonta sisällyttää kaikkia Kiinan nähtävyyksiä. Vaivattominta on keskittyä tiettyihin alueisiin tai teemoihin – ja palata maahan aina uudestaan. Vanhat keisarilliset kaupungit tarjoavat historiaa ja kulttuuria koko rahan edestä. Pekingissä voit nähdä Taivaallisen rauhan aukion, Kielletyn Kaupungin ja tietenkin Kiinan muurin vuoristossa, kaupungin pohjoispuolella. Xi'anissa Kiinan ensimmäisen keisarin hautaa vartioi edelleen vaikuttava terrakottasotilaiden armeija. Etelämpänä voi tutustua Suzhoun ja Hangzhoun kaupunkeihin. Jangtse-joen varsilla voi nähdä taidokasta puutarhataidetta, viehättäviä kanavakaupunkeja ja teepensasmaisemia. Hongkongissa ja Shanghaissa tulevaisuus väijyy kulman takana. Nämä nykyaikaiset miljoonakaupungit ovat kiehtova sekoitus itämaista mystiikkaa ja moderneja elämäntapoja, ja ne heijastavat siten selvästi maan suuria kontrasteja. Historiaan voi tutustua lisää Silkkitiellä, jota pitkin ihmisiä ja kauppatavaroita kuljetettiin vuosisatojen ajan, mikä loi jännittävän kansojen ja kulttuureiden sekoituksen reitin varrella oleviin keidaskaupunkeihin.
Jos kaipaa lomaa luonnon helmassa, vaihtoehtoja on runsaasti. Jadenvihreät joet virtaavat dramaattisten kalliomuodostelmien läpi Yunnanin ja Fujianin maakunnissa Etelä-Kiinassa. Jangtsen jokiristeily on rentouttava tapa kokea Kiinan modernin elämän ja vanhojen perinteiden vastakohtaisuudet. Matka Kiinaan ja Tiibetiin voi myös olla epätavallisempi vierailu syrjäisissä buddhalaisissa luostareissa korkealla Tiibetin ylängöllä, jossa matkustetaan junalla maailman katon halki.