Kiertomatka Balkanilla

Lennämme Helsingistä Sarajevoon (matkalla välilasku). Sarajevo on todellinen kulttuurien, historian, sotien ja politiikan sulatusuuni. Viimeisten 100 vuoden aikana Sarajevo on ollut kolmasti Euroopan ja koko maailman huomion keskipisteenä: vuonna 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinand murhattiin Sarajevossa, 1984 kaupungissa järjestettiin talviolympialaiset ja 1992–1995 kaupunkia moukaroi Bosnian sota. Monilla on yhä kuvia pommitetuista toreista ja moni muistaa kertomuksia tarkka-ampujista sekä kaupunkilaisten nälkiintymisen piirityksen aikana.
 
Tänä päivänä kaupunki on herännyt uudelleen eloon, ja matkailijat otetaan avosylin vastaan.  Käymme ensimmäiseksi kuuluisassa tunnelissa, joka sijaitsee lentokentän kupeessa. Tunneli oli elintärkeä Sarajevon miehityksen aikana. Sen rakensivat Bosnian joukot kesällä 1993. Serbit eristivät kaupungin muusta maailmasta, mutta tunnelin kautta apua tarvitsevaan kaupunkiin saatiin kuljetettua aseita, ihmisiä ja ruokaa. Tunneli toimii nykyään sodan kauhujen museona ja on sekä kiinnostava että ajatuksia herättävä kokemus.

Huom. lentoaikataulusta riippuen tämän päivän ohjelma voidaan toteuttaa myös seuraavana päivänä. Mikäli saavumme Sarajevoon myöhään illalla, hintaan sisältyy illallisen sijaan lounas seuraavana päivänä.

Vierailu Tunnelimuseossa Sarajevossa siirtyy matkapäivään 2. 

Tänään tutustumme lähemmin Sarajevoon ja matkaamme vanhaankaupunkiin, jossa näemme ikonisen Latinalaisen sillan, jolla arkkiherttua Franz Ferdinand murhattiin 1914. Ohitamme myös kaupungin pääaukion ja basaarialueen, Baščaršijan, sekä vaikuttavan kerrostalon, Avaaz Twist Towerin, josta on tullut uuden Sarajevon symboli.

Jätämme hyvästit Sarajevolle ja suuntaamme kohti matkan seuraavaa kohokohtaa, Mostaria. Matkalla käymme yhdessä koko Balkanin merkittävimmistä rakennuksista, Titon bunkkerissa Konjicissa.
 
Entisen Jugoslavian lähihistoria on suurelta osin sidoksissa yhteen mieheen, nimittäin Josip Broz Titoon. Tito syntyi 1892 slovenialaisen äidin ja kroatialaisen isän köyhään perheeseen. Mikään ei kuitenkaan vielä tuolloin osoittanut merkkejä siitä, että Titosta tulisi 1900-luvun vaikutusvaltaisin ihminen Balkanilla. Toisen maailmansodan aikana Tito toimi partisaanina, ja hänen sankarillinen toimintansa pantiin merkille. Sodan jälkeen hän eteni nopeasti kommunistisessa järjestelmässä, mikä huipentui presidentin tehtäviin 1953–1980.
 
Lähelle pienehköä Konjicin kaupunkia rakennettiin 1953–1979 kaikessa hiljaisuudessa bunkkeri, joka suojelisi Jugoslavian johtoa ydinhyökkäyksen sattuessa. Bunkkerissa, jonka pinta-ala oli 6,4 km² oli tilaa yli 350 hengelle. Kyse on Jugoslavian kolmanneksi suurimmasta investoinnista Titon valtakaudella. Teemme opastetun kierroksen bunkkerissa ja saamme käsityksen kylmän sodan vainoharhaisista tunnelmista.
 
Iltapäivällä jatkamme matkaa määränpäähämme Mostariin. Kaunis kaupunki sijaitsee Neretvajoen rannalla. Asukkaita Mostarissa on 130 00 ja se on Bosnian ja Hertsegovinan viidenneksi suurin. Kaupungin historiallinen keskusta, joka levittäytyy joen molemmille puolille, rakennettiin osmanien valtakaudella.

Menemme hotelliimme Mostarissa ja syömme illallisen kaupungilla.

Aloitamme päivän Mostarin kaupunkikierroksella, jonka aikana näemme keskiaikaisen kaupungin hyvin säilyneen keskustan. Käymme myös Stari mostin sillalla. Vanha silta on Mostarin symboli ja oppikirjaesimerkki osmanien arkkitehtuurista. Mies sillan takana on arkkitehti Sinan, joka suunnitteli myös joitakin Istanbulin tärkeimmistä moskeijoista. Nykyinen silta on kopio alkuperäisestä sillasta, joka tuhoutui Balkanin sodassa 1990-luvulla. Myös Unescon suojelema kortteli sillan ympäristössä on entisöity ja se onkin viehättävä alue monine kahviloineen ja ravintoloineen.

Jatkamme lähellä sijaitsevaan Blagajiin, jossa näemme ”tekken”, joka oli eräänlainen luostari islamilaisille suufimystikoille. Luostari sijaitsee kauniilla paikalla lähellä Bunajoen alkupäätä ja on ollut toiminnassa 1600-luvun puolivälistä lähtien. Kommunistien valtakaudella uskonto oli kielletty ja luostari kuului Jugoslavian kansallismuseon alaisuuteen. Osa rakennuksesta romahti 1990-luvulla, mutta paikallisten islamilaisten järjestöjen avulla luostari rakennettiin uudelleen 2010-luvun alussa ja on nyt avoinna yleisölle.
 
Blagaji on täydellinen osmanikaupunki, sen arkkitehtuuri poikkeaa Adrianmeren rannikon muista kaupungeista. 

Syömme hyvän paikallisen lounaan Blagajissa, jonka jälkeen jatkamme Trebinjeen. Kaupunki sijaitsee kauniilla paikalla Trebisnjica-joen rannalla. 

Illalla kävelemme viehättävään vanhaan kaupunginosaan, jossa on useampia hyviä ravintoloita ja kahviloita. Matkanjohtaja auttaa mielellään ravintolan valitsemisessa, tänään illallinen ei sisälly matkan hintaan.

Tänään tutustumme yhteen maan kauneimmista kaupungeista, Dubrovnikiin. Dubrovnikin kauneus ja eleganssi on vähintäänkin legendaarista. Näkymät Stradunille, marmoripäällysteiselle pääkadulle sekä monet barokkipalatsit ja kaupunginmuuri tekevät vaikutuksen vierailijaan. Dubrovnikin historia ulottuu 600-luvulle, jolloin ensimmäiset talot rakennettiin. Ensimmäinen kaupunginmuuri nousi 800-luvulla. Dubrovnik oli 1100-luvun loppuun mennessä vakiintunut tärkeäksi kauppakaupungiksi, joka yhdisti Balkanin ja Välimeren. Vuonna 1205 Dubrovnik joutui venetsialaisten hallintaan, mutta irtautui vuonna 1358 ja perusti Ragusan tasavallan. Ragusa ulottui 1400-luvulla Stonista Cavtatiin saakka.

Dubrovnikilla oli oma kauppalaivasto ja yhteydet Egyptiin, Lähi-itään, Sisiliaan, Ranskaan, Espanjaan ja Istanbuliin. Vuonna 1808 tasavalta sai kuoliniskun, kun Napoleon marssi kaupunkiin. Vuosina 1815–1918 Dubrovnik oli osa Itävalta-Unkaria, minkä jälkeen siitä tuli osa kuningaskuntaa, josta sittemmin muodostui Jugoslavia. Dubrovnik tuntuu yhä monella tapaa itsenäiseltä valtiolta, sillä se on irrallaan muusta Kroatiasta sekä fyysisesti että historiallisesti.

Kaupunkiin saavutaan Pile-portin kautta (vuodelta 1537). Keskiajalla kaupunki suljettiin joka ilta, ja avaimet annettiin kaupungin hallitsijalle. Muurien sisällä kulkee Stradun, kaupungin vanha kauppakatu, joka ulottuu alas Lužan entiselle torille saakka. Kaikkialla kaupungissa on vanhoja kirkkoja ja palatseja. Teemme kaupunkikävelyn, jonka aikana käymme myös vaikuttavassa fransiskaaniluostarissa.

Myöhään iltapäivällä lähdemme kohti uutta maata, Montenegroa. Ajamme Kotorinlahdelle ja Herceq Noviin, menemme hotelliimme ja syömme illallisen hotellissa.

Aamiaisen jälkeen ajamme rannikkoa pitkin kohti kaunista vanhaa satamakaupunkia Adrianmeren rannalla, Kotoria. Kamenarin pienessä satamassa nousemme lauttaan ja ylitämme vuonon, pian olemmekin perillä Kotorissa.

Kaupunki sijaitsee kauniilla paikalla Adrianmeren rannalla Kotorin lahdessa kalkkikivivuorten ympäröimänä. Kotorin vanhakaupunki, kaupungin puolustuslinnoitukset ja Kotorinlahden pohjukka pääsivät Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1979. Kun seisoo keskellä kaupunkia, ei ole vaikea ymmärtää miksi. Vanhakaupunki on peräisin 1400–1500-luvulta ja on ainutlaatuinen esimerkki keskiaikaisesta kaupunkisuunnittelusta. Mukulakivi- ja marmoripäällysteiset kadut muodostavat labyrintin, siellä täällä on kauniita aukioita. Yhdellä aukioista sijaitsee kaupungin tunnusmerkki, Pyhän Trifonin katedraali 1100-luvun lopulta. Kaupungissa on monia pienempiä kirkkoja, viihtyisiä kahviloita ja hyviä ravintoloita. Kierroksellamme Kotorissa syvennymme kaupungin historiaan ja katselemme lähemmin keskiaikaisia rakennuksia.

Jätämme Kotorin taaksemme ja suuntaamme Podgoricaan, joka on Montenegron hallinnollinen keskus. Ajamme pitkin vasta valmistunutta tietä yli vuorten. Pysähdymme matkan varrella pienessä ja viihtyisässä Njegušissa, joka tunnetaan ilmakuivatuista kinkuistaan – on maistiaisten aika.
 
Entinen Titograd oli vuoteen 1993 Montenegron pääkaupunki. Tänä päivänä titteli kuuluu Cetinjelle. Podgorican asukasluku on noin 200 000 ja se on maan suurin kaupunki. Podgoricassa on kauniita puistoja, leveitä bulevardeja ja iso liuta viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Lisäksi kaupungissa on vallinnut 1990-luvulta lähtien todellinen rakennusbuumi, jonka seurauksena kaupunkiin on noussut monia uusia julkisia rakennuksia sekä yksityisiä liikerakennuksia.

Podgoricassa käymme paikallisella torilla, ennen kuin ajamme rautatieasemalle ja nousemme junaan, joka vie meidät Kolašiniin. Matkan pituus on 75 km ja kesto n. 1,5 h. Reitti kulkee läpi Balkanin vaikuttavimpien maisemien. Etappi on osa junareittiä, joka sitoi laajalle levittäytyneen Jugoslavian kansan yhteen, pohjoisen Belgradista aina etelän Bariin. Radan pituus on melkein 500 km ja sen rakentaminen kesti lähes 20 vuotta. Radan korkein kohta on 1032 metrissä lähellä Kolašinia, jossa nousemme junasta.

Asemalta menemme hotelliimme, joka sijaitsee viehättävässä ympäristössä Biogradskan kansallispuistossa. Nautimme raikkaasta ilmasta ja illallisesta hotellissamme.

Otamme aamun rauhallisesti ja nautimme ympäröivistä maisemista. Olemme liki 1000 metrin korkeudussa ja kirkkaalla säällä voimme nähdä yli 2000 metrin korkeudella olevia vuorenhuippuja Serbian rajalla.

Kiireettömän aamun ja aamiaisen jälkeen teemme pienen retken viehättävälle Biogradskan järvelle, joka sijaitsee keskellä kansallispuistoa. Kansallispuisto on UNESCON suojelema. Täällä on jäljellä harvoja alueita koko Euroopassa, jossa on alkuperäistä ikimetsää. Järven ympäri on mahdollista tehdä kävelykierros. Reitin varrella voi nähdä paljon eri lintulajeja ja reitillä on useampia kauniita näköalapaikkoja. Voit myös vuokrata soutuveneen ja lähteä järvelle. Järven rannalla on myös hyvä lounasravintola (lounas ei sisälly matkan hintaan).

Palaamme hotelliimme myöhään iltapäivällä ja myöhemmin syömme illallisen hotellissa.

Aamulla varhain lähdemme kohti Kosovoa. Noin sadan kilometrin matka Kolašinista Kosovon rajalle kulkee läpi Montenegron vuoristoisten ja harvaan asuttujen alueiden. Täällä eletään yhä samalla tavalla kuin on eletty satojen vuosien ajan.
 
Iltapäivän päättyessä ylitämme Euroopan nuorimman valtion, Kosovon, rajan. Kosovolla oli Titon valtakaudella laaja itsehallinto, mutta muurin murruttua siitä tuli osa Serbiaa. Jännitteet serbien ja albaanien välillä johtivat niin kutsuttuun Kosovon sotaan (1996–1999), joka päättyi vasta sotilasliitto Naton väliintuloon.
 
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme Kosovossa on Adem Jasharin ja hänen perheensä muistomerkki. Adem Jashari oli Kosovon vapautusarmeijan ylipäällikkö. Monet Kosovon albaanit arvostivat Jasharia hänen Kosovon itsenäisyyden puolesta tekemänsä työn vuoksi, mutta Serbia piti häntä terroristina. Serbian armeija surmasi Adem Jasharin sekä tämän perheen vuonna 1998.
 
Jatkamme maan pääkaupunkiin, Pristinaan, jossa asuu noin 210 000 asukasta, mikä on yli 10 % maan väestöstä. Kaupunki vaikuttaa ensi silmäyksellä uskomattoman karulta ja sotkuiselta, mutta voittaa puolelleen, kunhan katsoo tarkemmin. 

Majoitumme hotelliimme ja syömme myöhäisen illallisen hotellin ravintolassa.

Aloitamme päivän vierailemalla kauniissa Gracanican luostarissa Pristinan ulkopuolella. Ortodoksiluostari perustettiin vuonna 1321 ja kuuluu Unsecon maailmanperintökohteisiin. Nykyinen rakennus on uudempaa tekoa, sillä luostari on jouduttu jälleenrakentamaan muutamaan otteeseen. Viimeisimmän kerran  NATO-pommitusten jälkeen 1998-99. Luostari on kauniisti entisöity ja kertoo serbien vaikutuksesta Kosovossa.

Jatkamme matkaa Pohjois-Makedoniaan ja sen vaikuttavaan pääkaupunkiin, Skopjeen. Ennen kaupunkiin saapumista näemme Matkan kanjonin, joka sijaitsee vain 20 km:n päässä Skopjesta. Alueella on koko joukko luolia, jotka näemme veneestä käsin.

Tulemme Skopjeen iltapäivän päätteeksi. Syömme illallisen hotellissa.

Pohjois-Makedonian pääkaupungilla on pitkä ja myrskyisä historia, joka leimaa kaupunkia yhä.

Voimakas maanjäristys tuhosi isoja osia vanhastakaupungista vuonna 1963 tehden samalla tilaa leveille bulevardeille ja vaikuttaville aukioille. Kaikkialla kaupungissa näkee mahtavia marmoriveistoksia, joista monet esittävät maan kuuluisinta henkilöä, Aleksanteri Suurta. Aleksanteri Suuri (356–323 eKr.) eli vain 33-vuotiaaksi, mutta jätti jälkeensä perinnön, joka ulottuu nykyaikaan ja jonka arvo ei ole pienentynyt edes Kreikan ja Makedonian viimeaikaisessa kinastelussa nimen käytöstä.
 
Aloitamme vilkaisemalla kaupungin merkittävintä aukiota, Makedonia Squarea, jolla seisoo 15-metrinen Aleksanteri Suuren patsas. Aukiolta pääsee Kivisillalle, joka yhdistää Skopjen vanhan ja uuden kaupunginosan. Pienillä, viihtyisillä kaduilla on tarjolla kaikkea paikallisista käsitöistä pölypusseihin. Käymme katsomassa lähemmin kaunista Kale Fortia, joka sijaitsee samalla alueella.

Loppupäivä on aikaa omille löytöretkille kaupungissa.

Nousemme varhain ja jätämme Pohjois-Makedonian pääkaupungin taaksemme. Pian saavumme Serbian rajalle. Rajamuodollisuuksien jälkeen jatkamme matkaa kohti Serbian kolmanneksi suurinta kaupunkia, Nišiä. Matkan varrella pysähdymme viinitilalla. Syömme tilalla kevyen lounaan ja maistelemme paikallista viiniä.
 
Seuraavaksi ajamme perille lähellä sijaitsevaan Nišiin. Balkanin vanhimpiin kuuluvan kaupungin historia on pitkä ja värikäs. Näemme kuuluisan Pääkallotornin. Sen seiniin oli alunperin upotettuna yli 900 pääkalloa, jotka kuuluivat osmaneja vastaan 1800-luvun alusta lähtien käydyissä taisteluissa kaatuneille taistelijoille. Tänä päivänä pääkalloja on noin 60 kpl. Nisin keskustassa näemme osmannien rakentaman yli 2 km pitkän kaupunginmuurin, joka rakennettiin 1700-luvun alkupuolella.

Saavumme Serbian pääkaupunkiin illan tullen. Belgrad, jonka asukasluku on reilut kaksi miljoonaa, on yksi Kaakkois-Euroopan suurimmista kaupungeista. Belgradin historia ulottuu useita tuhansia vuosia taaksepäin, joten kyse on myös yhdestä vanhimmista kaupungeista. Sijainti Tonavan ja Savajoen rannoilla on vetänyt puoleensa valloittajia roomalaisista osmaneihin. Kaupunki kärsi pahoin toisessa maailmansodassa, mutta siitä huolimatta Belgradista tuli Jugoslavian poliittinen ja kulttuurinen keskus. Nykyään Belgrad on entisen Jugoslavian kaupungeista voimakkaimmin eteenpäin menevä ja siellä on valtavasti kiinnostavaa nähtävää.

Yövymme Belgradissa.

Tänään tutustumme Belgradin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Aamiaisen jälkeen suuntaamme kaupungin keskusaukiolle, Tasavallan aukiolle, ja käveleskelemme pitkin pääkävelykatua Knez Mihailovaa katsellen sen monia kivoja putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita.
 
Käymme luonnollisesti katsomassa myös Belgradin arvokkainta nähtävyyttä, Kalemedanin linnoitusta. Linnoitus on toiminut vuosisatojen ajan kaupungin ja sen vaihtuvien hallitsijoiden suojelijana. Linnoituksen alueella on leikki- ja urheilupaikkoja ja sotamuseo sekä ruoka- ja kahvipaikkoja. Lisäksi sieltä on hienot näkymät sekä Tonavalle että Savajoelle. Ohitamme Serbian parlamentin ja kauniin Slavia-aukion. Jatkamme kierrostamme entisen Jugoslavian presidentin Josip Titon mausoleumille. Mausoleumi, joka sijaitsee Jugoslavian museossa, rakennettiin vuonna 1975, viisi vuotta ennen Titon kuolemaa, ja se sai nimen Kukkatalo aluetta koristaneiden upeiden kukkien takia. Nykyään kukat ovat poissa, vaikka Tito nauttiikin yhä suurta kunnioitusta tavallisten serbialaisten keskuudessa.
 
Tapaamme jälleen illalla ja syömme yhteisen läksiäisillallisen kaupungilla

Tänään ehdit vielä tutustua Belgradiin omin päin. Vanhalla teollisuusalueella lähellä Sava-jokea on tänä päivänä runsaasti pieniä yrityksiä, kauppoja ja gallerioita. Mikäli haluat istua kivassa kahvilassa ja katsella kaupunkielämää, on Knez Mihailovan kulmat sinuun paikkasi. Skadarlijan alue tarjoaa kahvilakulttuurille hieman nuorekkaamman vaihtoehdon.

Lähdemme iltapäivällä lentokentälle ja lennämme Helsinkiin (matkalla välilasku).

Huom. joillain yksittäisillä lähtöpäivillä lentoaikataulu on varhaisempi, jolloin aikaa Belgradissa jää rajoitetusti